Lir kvensk museum
NRK kummittellee pytingissä vahvasti mutta Ruijan kveenimuseuumi ottaa sen käythöön palanen kerrala.
– Vadsø kommune står i en saerstilling i Finnmark i forhold til bevart eldre førkrigsbebyggelse. Rundt 700 bygninger overlevde andre verdenskrig. Museets ulike anlegg viser Vadsø som fiskevaer, jordbruksområde, handelsog administrasjonsby. Tuomainengården i Ytrebyen og Bietilaegården med kaianlegg i Indrebyen forteller om kvenenes byggeskikk og kultur, skriver museet.
Vadsø Museum – Ruija kvenmusem er en av tre avdelinger i Varanger museum. NRK rakensi ensimäisen raadioredaksuunin Uslun ulkopuolele Vesisaarheen siksi ette se levittäis ruijan kieltä Varenkissa. Ko sen aukaisthiin vuona 1934, hyvin suuri osa väjestä oli kvääninkielissii.
Oonko se kohtalon ironiaa ette norjalaistamisen korkkeesta linnasta oon tullu kväänimuseo?
Hylätty
Ruijan Kaiku oon saanu opastuut museuumirakenuksheen kellariita myöten. Sielä oon konttorii, studioita, arkiivihuonheita, sauna, verstaita ja vaikka mitä. Tunnelma oon vähän sama ko jossaki entisessä militääribaasissa. Hylätyitä teknissii laitteita, kuluneita mööpelii ja monta kummaa tavaraa venythään lattiila ja loukoissa.
– Ko tulima, jossaki oli kahvikuppiiki. Niin hopusti heile oli lähtö tullu, museuumin johtaaja Kaisa Maliniemi muistelee.
60 miljoonaa
Tyhä osa tilasta oon nyt käytössä. Het ei tehe mithään muutoksii ennen ko het saađhaan rahhaa. Arkkitektikonttori LPO oon tehny plaanan siitä kunka pytingin muutethaan museuumiksi. Se oon arvelus ette hinta oon 60 miljoonaa.
Museuumi toivoo ette rahat luvathaan jo tämän vuođen syksylä niin ette uuđistunheen museuumin sais avata Kväänikansan päivänä 2021.
Paljon tillaa
Kaikkiin isoimmassa huonheessa oon ollu viimi syksystä lähtiin näyttely Varengintalosta.
– Tänne tullee pyssyyvä päänäyttely missä muistelhaan kvääniistä. Huonheen katon nostethaan, Maliniemi muistelee.
Monta lommaa oon nyt vuokrattu toisile. Hyyryläissii oon esimerkiksi Ruijan kveeniliitto ja Norjalais-Suomalainen liitto. Vesisaaren histooriaseuran vappaaehtoiset digitaliseerathaan valokuvvii ja dokumenttii saman katon alla ja se oon plaana ette kväänin kielikeskus Vesisaaressa tullee kans tänne. Kellarissa oon arkkiivihuonheita - ja sauna.
– Ko arkkiivit siirethiin tänne, saunan käyttämisen kielethiin. Liika lämpö pillaa vanhaat paperit ja valokuvat, Kaisa Maliniemi muistelee.
Kellarissa oon lokaaliarkkiivimateriaalii, kuvvii sekä muutampi tiima NRK:n suomenkielisen lähätyksen raakamateriaalii 1970-luvulta ja 1980-luvun alusta.
– Emmä ole yhthään ehtineet kuuntelemhaan mitä niissä nauhoissa oon, Maliniemi sannoo.
Talossa on jäljelä aivan kompletti studio missä oon studionauhapellaaja eli nauhoitten kuunteleminen ei ole tekninen probleemi. Studiossa saattaa tehdä uussiiki äänityksii.
Tyskäläisten flyygeli
Kaikkiin suurimassa stuudiossa oon vielä jäljelä tv-produksuunitavaraa. Sekä Finmarkun ainua oikkee konserttiflyygeli.
– Flyygeli jäi Vesisaarheen tyskäläisiltä. Soan jälkhiin se oli monta vuotta NRK:ssa konserttisoittopelinä. Sitte se oon ollu vähän sielä ja täälä mutta vuona 2016 saima sen takaisin tänne. Flyygeli oon nyt aika huonossa kunnossa. Museuumi oon alkanu rahan kokkoomisen ette saisima lähättää sen flyygelinparanttaajan luokse. Sparebank 1 Nord-Norge ja Vesisaaren kaupunki oon antanheet alkurahan.