VENÄJÄ LAAJENTAA SOTAVOIMIAAN

Ensimmäisen Balkanin sodan käynnistyessä Venäjä suuntaa aseensa kohti Itävaltaa

Balkanin liittoutuman – Serbia, Bulgaria, Kreikka ja Montenegro – valmistautuessa alueiden kaappaamiseen Ottomaanien turkkilaisilta sen jälkeen, kun Italia oli vallannut Libyan, näiden suuri suojelija

Venäjä teki kantansa selväksi.

Jos Itävalta-Unkari siirtyisi hälytystilaan tämän potentiaalisen rajojen siirron vuoksi, Puolan Itävalta-Unkarin rajalla olevan 50

000 – 60 000 venäläissotilaan liikkeelle pano tulisi aiheuttamaan vieläkin pahempaa pelkoa. Tämä oli ensimmäinen erittäin aggressiivinen siirto Venäjältä, joka rikkoi salamyhkäisten sopimusten laatimisen perinteen. Se myös enteili vuoden

1914 tapahtumia ja Serbian raivoisaa puolustusta, joka johti suurimman osan maapallostamme sotaan.

Venäjän ulkoministeri, Sergei

Sazonov, huomautti, että jos tultaisiin konfliktitilanteeseen ”Tukenamme olisi todennäköisesti ainoastaan Ranska ja Englanti”.

Venäjän ulkoministeri 1910– 1916, Sergei Sazonov Liman von Sanders yhdessä Ottomaanien esikuntaupseerien kanssa 1914 Serbisotilaita Makedoniassa toisen Balkanin sodan aikana