SERBIA HYÖKKÄÄ ALBANIAAN

Toinen Balkanin sota opettaa Itävallalle raa'an voiman merkityksen

Balkanin liittoutuman menestys ensimmäisessä Balkanin sodassa huolestutti kovasti Itävalta-Unkaria. Nyt käytiin toista Balkanin sotaa, ja molemmat osapuolet halusivat vimmatusti vahvistaa saavutuksiaan. Itävalta-Unkarin huolenaihe, Serbia, oli saavuttanut murskavoittoja Makedoniassa sekä marssinut Albaniaan ja Kosovoon vallaten sieltä valtavia maa-alueita. Saatiin raportteja joukkomurhista, ja huhujen mukaan Itävalta-Unkarin konsuli Kosovon Prizrenissä oli kidnapattu ja siirretty sivuun.

Vuoroin jättämättä koko miehityksen huomioimatta ja sitten valehdellen joukkojen vetäytymisestä Itävalta-Unkari alkoi uskoa, että Serbia ei vastaisi neuvottelupyyntöihin vaan sotatoimiin. 17. lokakuuta 1913 Itävalta-Unkari antoi Serbialle kahdeksan päivää aikaa poistua kiistanalaisilta alueilta, tai muuten se ryhtyisi sotatoimiin. Venäjä kehotti Serbiaa tottelemaan. Lokakuun 26. päivään mennessä Serbian joukot olivat poistuneet Albaniasta. Albanian uhkavaatimuksen ja Venäjän selvästikin rajallisen tuen myötä Wien yritti toistaa vuoden 1914 tapahtumia, tosin hyvin erilaisin seuraamuksin.