Mailmaan historian käännekohtia
HITLERIN PANSSARIJOUKKOJEN HYÖKKÄYS
Huonosti varautunut puna-armeija ja tulevan hyökkäyksen raivokkuus ovat kuolettava yhdistelmä neuvostoarmeijalle. Stalinin kenraalien karkotukset oli heikentänyt joukkoja suuresti, ja ne alkoivat tiedostaa sisäasiainkansankomissariaatin (NKVD) lisääntyneen valvonnan. Vaikka neuvostojoukoilla oli kolme kertaa enemmän tankkeja ja lentokoneita kuin natsi-Saksalla, ne olivat hajaantuneet laajalle alueelle, huonossa komennossa ja vanhentuneella teknologialla varustettuja. Ensimmäinen tärkeä Baltian rintaman koitos oli Raseiniain taistelu 23. kesäkuuta. Hyökkäys koostui mahtipontisesta pommituksesta sekä maasta että ilmasta käsin. Tämä lamaannutti neuvostojoukot, jotka menettivät 25 % kapasiteetistaan. Moottorisoidut divisioonat taittoivat 80 kilometriä päivässä rintamalinjan siirtyessä yhä kauemmas itään, ja jalkaväki seurasi perässä 30 kilometrien päivävauhdilla. Taisteluväsymyksestä kärsivien neuvostojoukkojen saartaminen tuotti tulosta ja tuhansittain sotavankeja. Heinäkuun alussa myös Bialystok ja Minsk kaatuivat puna-armeijan perääntyessä Valkovenäjältä Dnepr-joen rannoille. Wehrmacht oli ylivoimainen teknisesti ja taktisesti. Se murskasi 750 panssariajoneuvon voimin 3 500 Neuvostoliiton panssariajoneuvoa Brodyn taistelussa 23.-30. kesäkuuta.
”VENÄJÄN ALUEILLA TULEE OLEMAAN SAMA MERKITYS MEILLE KUIN, MITÄ INTIALLA OLI ENGLANNILLE… SAKSALAISET SIIRTOMAAHERRAT TULEVAT ELÄMÄÄN LEVEÄSTI.”
HITLERIN SUUNNITELMA LEBENSRAUMILLE