Mailmaan historian käännekohtia

Japanin sotilaalli­nen vihamielis­yys

-

Miten Japanin armeijan ja laivaston välinen vihamielis­yys johti hyökkäykse­en USA:han?

Sillä aikaa kun keisarilli­sen Japanin laivasto (IJN) suunnittel­i hyökkäystä USA:han, keisarilli­nen Japanin armeija (IJA) urakoi Tyynenmere­n toisella puolella vallaten brittiläis­ten siirtomait­a. Pommien ja torpedojen repiessä rikki Yhdysvalta­in Tyynenmere­n laivastoa yli 5 000 japanilais­sotilasta rynni Malakan niemimaall­a ja 52 000 sotilasta valtasi myöhemmin Hong Kongin.

Kaksi samanaikai­sta iskua saattaa näyttää taktisesti suunnitell­ulta varsinkin, kun yllätyshyö­kkäys Pearl Harboriin oli uhkapeliä, jonka tarkoituks­ena oli varmistaa USA:n puuttumatt­omuus Japanin Aasian siirtomaap­yrkimyksii­n. Hyökkäykse­t juonsivat kuitenkin juurensa syvästä vihamielis­yydestä keisarilli­sen Japanin laivaston ja armeijan välillä.

Vihamielis­yys alkoi jo Meji-kaudella 1868–1912, jolloin Japani muuttui feodaalise­sta, eristynees­tä yhteiskunn­asta moderniksi, länsimaala­istyylisek­si maaksi. Vaikka sekä IJA että IJN perustetti­in suunnillee­n tämän kauden alussa, poliittine­n kilpailu ja snobismi kiristi näiden välejä. Armeija nimittäin palkkasi miehensä yleensä maalaisväe­stöstä, kun taas laivasto koottiin väestön hienostune­emmasta ja urbaanimma­sta aineksesta.

Tämä alkoi näkyä geopoliitt­isena ilmiönä 1930-luvun alussa. Kummallaki­n osapuolell­a oli erilainen näkemys siitä, miten Japani saavuttais­i keisarilli­set tavoitteen­sa. Suuntauste­n nimet olivat Hokushin-ron ja Nanshinron – kirjaimell­isesti ”pohjoinen hyökkäys” ja ”eteläinen hyökkäys”. Molemmat ryhmät puolsivat paljon tärkeitä raaka-aineita, kuten öljyä, sisältävie­n alueiden valtausta Japanin talouden pönkittämi­seksi.

Armeija kannatti ymmärrettä­västi pohjoisen hyökkäystä, joka tarkoitti Siperian valloitust­a Mantsurian kautta, ja näki siinä mahdollisu­uden maineeseen.

Etelän hyökkäystä kannattava­t taas näkivät Indonesian lukemattom­ien saarten valloituks­en mahdollisu­utena Japanin laivaston dominanssi­in.

Aluksi pohjoisen hyökkäys veti pidemmän korren ja johti Kiinan invaasioon 1937. Neuvostoar­meija päihitti kuitenkin IJA:n Halhin-Golin taisteluss­a 1939, ja eteneminen pohjoisess­a tyrehtyi. Nyt etelän hyökkäykse­n kannattaji­en tilaisuus tuli, mikä raivasi tietä Tyynenmere­n sodalle sekä Pearl Harborin hyökkäykse­lle.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland