Paulaharju kohđatteli kainu
Kjell-Gudmund Kjaerin kirjassa Ishavsfarerne 1859-1909 oon lista monista kymmenistä kainulaisista jäämerenkippariista jokka työtelthiin Tromssan ja Hammerfestin pyytölaivoissa purjelaiva-aijan lopulla. Sielä oon nimmii niinko Dørmae, Gurrho, Lomijervi, Mansika, Mathilassi, Mathillas, Motka, Niska, Posti, Rauso, Syvaniemi, Tørma ja Wirkola. Net oon kirjoitettu ruijalaisen ortograafiin myötä. Monniin ruijalaistenki nimmiin takana oon kainulaissii, esimerkiksi Abrahamsen, Aronsen, Isaksen, Iversen, Johannessen, Jonas, Nilsen ja Persen.
– Komea on suomalaisten kipparien parttio, mikä Ruijan jähtejä on Jäämerellä kuljettanut, muutamia kymmeniä sisukkaita äijiä jo pääluvultaankin, lisäksi vielä harpuneerit, pästemannit, kokit ja muut miehet, Samuli Paulaharjuki praamaa kirjassa «Ruijan suomalaisia» (WSOY 1928), kapittelissa «Jäämeren pyyntiä».
Nikin Jussa, Virkkulan Kalle, Iso-Aarne ja monet muut Paulaharju oli kuulu Jäämeren muisteluksii Suomessa jo vuona 1913, mutta pääsi käymhään Hammerfestissa, Alattiossa ja Tromssassa vasta vuosina 1925-1927.
Ko Paulaharju muisteli heistä, hän tietenki käytti suomalaissii nimmii.
– Hammarin Aato kolme kesää miehenä kuljettuaan kykeni harppuneeriksi, ja taas oltuaan viisi vuotta harppuunan varressa nousi kippariksi.
– Nikin Jussasta taas tuli harppuunan heittäjä kahden kesän käynnillä, jopa viidentenä kesänä mies pääsi kippariksi.
– Riikan Uula opetti Hamarin molemmat pojat hyviksi kippareiksi...
– Ole Mathiesen teki Posti-Petteristä laivan komentajan. Nämä ja muut sitaatit oon kirjasta Ruijan suomalaisia.
Yli 80-vuotissii
Vanhimat jäämerenpyyttääjät olthiin silloin joutunheet jo hauthaan, joko maala eli meren sylhiin, mutta moni äijä oli kuitenki elossa.
Nikin-Jussa asusteli Hammerfestissä, Lintuniemen laidassa 85-vuotisena omassa pienessä talossaan. Alattiossa asui Iso-Arne, Aarne Olsen, joka oli Postin Petterin vävy ja kippari Ola Mathiesenin, Matin-Uulan poika.
– Hamarin veljekset, Pekka ja Aato, käyvät Rässivuonon rannalla jo kahdeksattakymmentään ja ovat jo vanhat ja vaivaiset, Paulaharju kirjoitti.
Erkki Virkkulan poika Kalle sekä Aato Hamerin poika sekä yksi Isaksenin perillinen Tromssasta «ajelevat yhä entisten ukkojen ulapoita».
Sisukkaita äijii
Paulaharjun mukaan Hamarin Pekka oli ollu merellä kolmisenkymmentä vuotta, Matinlassin Kalle 25 vuotta, Hamarin Aato ja Hermanni Lumijärvi noin 40 vuotta, samoin Römpäkki-äijä, joka hukkui Hammerfestin vesille.
– Mutta Iiskon-Iisakki kesti viisikymmentä vuotta, ja vanha Nikin-Jussa kierteli kaukameriä kuudettakymmentä kesää. Pyytökausi kesti tavalisesti aprilikuusta septemperikuule. Harppuunamiehistä Paulaharju mainoo nämä: Erkki Matinlassi (kippari Matinlassin veli), Kalle Heikka, Antti Kammonen, Iiveri Oinas, Nikin-Jussan veli Nikin Monna sekä Holma, joka hukkui Jäämerheen, sekä Juhan Niemi, Juhannes Persa, Pekurin äijä, Erkki Matinlassin poika Kalle Matinlassi, Heikki Keskitalo eli «Harppuneeri-Nilssen». Antti Nalkki oli ollut pästemanni.
Paulaharju kerkis ottamhaan valokuvat Pekka Hamarista, Antti Nalkista, Juhan-Erik Björnströmistä, Kalle Virkkulasta, Nikin-Jussasta, harppuneeri-Nilssenistä, Aato Hamarista, Kalle Matinlassista. Kirjassa oon kans kuva Riikan-Uulasta eli Ole Kristian Olsenista.
Moni painui merheen
Kuolheitten merenkävijöitten joukko oon kans pitkä: Kemissä syntyny Juhan Matinlassi lähti merele 16-vuotisena ja kuoli Pispärkissä 53-vuotisena talvela 1873. Juha Kyrö hukkui Hammerfestin vesissä 1873. Kjell-Gudmund Kjär meinaa ette Kyrö hukkui Hammerfestin satamassa.
Paulaharju ei keriny kohattelemhaan myöskhään Erkki Liminkaa eikä Vihannista lähtenheitä Lumijärven veljeksii Hermannii ja Juuseppii. Juuseppi hukkui Valkeemerelä.
Paulaharju muisteli ette manalle eli meren paaruihiin olthiin menneet kans Töyrän ukko, Teuturi-ukko, Kriston-Iisko ja Eetu Heikka sekä Vilkon-Aapo eli Aapraham Vilhelmi Gunnari sekä Iso-Jaako ja Heliä.
Entissii merenkynttääjiitä olthiin kans Mansikka-Heikki,