Melkein 100 vuotta Paulaharjun jälkeen
Samuli Paulaharju otti valokuvia ruijansuomalaisista 1920-luvulla. Miltä näyttävät tämän päivän ruijansuomalaiset?
– Suomen 100-vuotisjuhla on oiva tilaisuus raikastaa norjalaisten Suomi-kuvaa, sanoo Tromssan ruijansuomalaisen yhdistyksen (TRY) johtokunnan jäsen Anne Mäkinen.
Yhdistys halusi jotenkin juhlia Suomen 100-vuotispäivää. Mäkinen keksi: Järjestetään valokuvakilpailu jonka aiheena ollaan me itse!
Yhteistyökumppaniksi pyydettiin 30 vuotta täyttävä Ruijan kveeniliitto. Järjestöt kutsuvat kaikkia norjansuomalaisia ja kveenejä osallistumaan.
– Valokuvakilpailu alkaa 1. helmikuuta. Kohta se näkyy myös Suomi 100 Maailmalla-nettisivulla, kunhan tieto saadaan sinne. Seuran omilla nettisivuilla se näkyy jo, Mäkinen mainostaa.
– Millaisia kuvia kilpailussa etsitään?
– Kaikenlaisia kuvia missä aiheena on Norjassa asuvan suomalaisen arki tai juhla. Saa olla vanhojakin kuvia eikä tarvii olla niin viimisen päälle. Kynnys on matala! Mäkinen houkuttelee.
Kuvan mukaan pitää kirjoittaa pieni kertomus kuvasta.
– Miten täällä eletään, mitä puuhataan? Paulaharju kuvasi ihmisten arkea 100 vuotta sitten, nyt kuvataan tämän päivän arkea.
ruijankuvat.no
Kilpailuun lähetetään vain digitaalisia kuvia eli vanhat kuvat tai negatiivit pitää skannata.
Kuvien lähettämistä varten on perustettu nettiosoite ruijankuvat.no
Kaikki kuvat ovat esillä Tromssan museossa lokakuussa. Parhaista kuvista kootaan kiertonäyttely.
Kilpailun juryyn kuuluvat Norjan kieliraadin työntekijä, entinen kveeninuori Katriina Pedersen sekä kaksi valokuvaajaa: tromssalainen Yngve Olsen-Saebbe sekä Tromssassa asuva suomalainen Ilkka Jaakola.
– Tromssan museo on kiinteästi mukana kilpailun järjestämisessä, Mäkinen kertoo.
Kirjastossa tapahtuu
Valokuvakilpailun lisäksi TRY järjestää suomalaisen toritapahtuman 12. elokuuta.
– Sinne tulee suomalaisia elinkeinoelämän edustajia ja saadaan kuulla suomalaista musiikkia, Mäkinen kehuu.
Tromssan kirjastossa on seuran aloitteesta menossa suomalaisten kirjojen keräys. Erityisesti lastenkirjoista on puute.
– Kirjaston kautta saadaan uudet, hyväkuntoiset kirjat kierrrätykseen, Mäkinen toteaa.
Kirjastossa pidetään helmikuussa suomen kielen drop-in-kurssi, jonka pitävät seuran jäsenet Trond Trosterud ja Kirsti Kuosa.
Tromssan kirjaston kesällä järjestämän kirjoituskilpailun «Skriv for svingende» aiheena tulee mahdollisesti olemaan jokin suomalaisuutta käsittelevä aihe.
Syksyllä Tromssan kirjastossa Pohjoismaisella kirjastoviikolla aiheena on suomalainen kirjallisuus. Tänne on tulossa suomalainen kirjailijavierailu, ja on huhuttu aivan huippunimistä!
Mäkinen ja seuran puheenjohtaja Elina Nystedt huhkivat hartiavoimin töitä koko viime syksyn saadakseen rahoitusta hankkeisiin.
– Olemme saaneet avustusta Suomi-seura ry:ltä Suomi 100 maailmalla-projektin kautta, Hanasaaresta ja Ruijan kveeniliitolta sekä Arctic Whale Toursilta, yhteensä noin 35 000 kruunua, Mäkinen kiittelee.