Lahjoja
Lahjojen antamisen perinne tulee monelta suunnalta ja on kehittynyt vähitellen. Monet luulevat, että joululahjaperinne liittyy siihen, että kolme viisasta miestä vei lahjoja Jeesuslapselle, mutta perinne juontaa juurensa muualta. Roomalaisten Saturnaliajuhlassa roomalaiset antoivat toisilleen lahjoja, mutta myös palvelusväki sai juhlapäivänä vähän ylimääräistä. Italialainen La Befana -perinne on vaikuttanut tähän perineeseen, kuten myös Pyhä Nikolaus, tuo antelias Myran piispa on vaikuttanut joulutonttuperinteeseen. Samaan aikaan viikinkipäälliköt ja suurtilalliset antoivat toisilleen lahjoja jouluja saadakseen hyviä liittolaisia ja solmiakseen ystävyyssuhteita.
Keskiajalla palveluväelle lahjoitettiin joulunaikaan kengät tai vaatteita. Aikoinaan lahjoja ei annettu erityisesti lapsille, vaan se oli ennemminkin aikuisten asia. Lapsilla oli tapana ripustaa sukka takan lähelle ja sinne heille pantiin pieniä, hyvin käytännöllisiä lahjoja, kuten lapasia, sukkia, huiveja tai muuta vastaavaa.
Lahjan antaminen toi onnea koko vuodeksi, koska sen, minkä antaa itseltään saa kymmenkertaisena takaisin. Monet johtajat antavat alaisilleen lahjoja ja moni pudottaa lantin tai kaksi myös Pelastusarmeijan joulupataan.