3. Joulukuuta – Jouluruusu
Joulukuussa luonto on talvilevossa. Maa on lumen ja jään peitossa ja jään alla kevät- ja kesäkukat ovat lepotilassa. Niin myös eräs sinnikäs, joka pyrkii ylös ja esille. Sen nimi on Helleborusniger, jouluruusu. Vaikka niger kasvin tieteellisessä nimessä viittaa mustaan, itse kukka ei ole musta vaan sen juuret. Tarinan mukaan jouluruusu kukki mustana aina siihen asti, kunnes Jeesuslapsi syntyi. Vasta silloin sen kukista tuli valkoiset.
Valkoista jouluruusua on käytetty kansanparannuksessa useita tuhansia vuosia ja nykyisin siitä valmistettuja rohdoksia saa vain reseptillä. Se sisältää aineita, jotka kiihdyttävät sydämen ja kohdun toimintaa. Sen vuoksi jouluruusua onkin käytetty raskauden keskeyttämiseen – tosin äidin hengenmenetyksen uhalla. Sitä on käytetty myös sisäloisten, täiden ja kirppujen häätämiseen.
Tummapärskäjuuri
Kasvin kuivatetuista ja jauhetusta juuresta saa voimakasta aivastuspulveria. Vanhan kansan mukaan kunnon nuha auttaa sekä epilepsiaan, halvauksiin että mielisairauksiin. Käsityksen mukaan aimo aivastus puhdistaa aivot ja lievittää painet painetta niin, että ihminen parantuu.
Ennen aikaan psyykkisten sairauksien uskottiin johtuvan n ihmiseen asettuneista pahoista hengistä ja siksi pahat henget yritettiin häätää. Carl von L Linné oli sekä kasvitieteilijä että lääkäri, ja hän antoi jouluruusu jouluruusulle ulle nimek nimeksi ”fuga demonum”, joka tarkoittaa demonien pakoa. Jouluruusua Jouluruusu a käytettiin käytettii paholaisen karkottamiseen sekä masennuksen ja manian hoitoon. Jouluruusua Jo ouluruusu ei silti ole pakko syödä vaan sen voi sijoittaa talon rappusille korist koristeeksi. teeksi.