8. Joulukuuta – Marian odotus
8. joulukuuta on täsmälleen yhdeksän kuukautta ennen Marian syntymäpäivää ja samalla päivä, jolloin Maria uskoi synnyttävänsä ensimmäisen lapsensa. Siksi päivää kutsutaan Marian odotuspäiväksi. Odotuspäivät ovat odotettua synnytyspäivää seuraavat päivät. Nykyisin sitä kutsutaan yliajaksi. Marian kerrotaan erehtyneen päivästä, sillä muuten hän ei olisi lähtenyt matkaan kohti Betlehemiä, ja hänellä odotusaika olisi ollut 16 päivää. Jokainen raskaana oleva voi tänä päivänä pyytää Marialta merkkiä sitä, milloin on oman lapsen syntymäpäivä. Riimusauvaan on merkitty kruunupää symboloimaan Mariaa. Siinä voi myös olla oluttynnyri merkiksi siitä, että tuona päivänä aletaan jouluoluen paneminen.
Vaikka joulu ei jatkukaan pääsiäiseen saakka, joululeivonnaiset saavat säilyä sinne asti. Valurauta-astioissa valmistetut leivonnaiset, kuten munkit, rapeat ja pehmeät vohvelit sekä ohuenohut näkkileipä ovat vanhimpia tunnettuja joululeivonnaisia. Niitä tiedetään tehdyn jo 1000 vuotta sitten. Sen jälkeen yleistyi tapa leipoa seitsemää sorttia.
Yleensä joululeivonnaiset ovat pieniä keksejä, jotka valmistetaan voista, sokerista, kananmunista ja jauhoista. Sellaiset pienet kakkuset löysivät tiensä Po Pohjoismaihin 1800-luvulla ja niitä pääsivät maistamaan vain varakkaat k kaupunkilaisrouvat. Tavallisella kansalla oli vain harvoin sokeria ja v valkoisia jauhoja ruokakaapissaan, ja lisäksi kakkujen leivontaan tarvittiin le leivinuuni. Niitä oli vain suurien maatilojen tuvissa ja leipomoissa. Pik Pikkukakkusia leivottiin joulun lisäksi muiksikin juhlapäiviksi. Var Varsinainen joululeivonnainen, jota leivottiin maaseudulla, oli mau maustekakku. Taikinan ainekset saatiin oluen panosta jäävästä mäsk mäskistä, johon ruisjauhoja ja siirappia.
L Lopulta 1800-luvulla uunit yleistyivät tavallisen kansan koteihin ja silloin kaikki pääsivät leipomaan piparkakkuja, siirappipikkuleipiä ja hiekkakakkuja.