Sak­san Blitz Iso-bri­tan­ni­aan

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Brit­ti­kau­pun­kien suur­pom­mi­tuk­set al­koi­vat hyök­käyk­sel­lä Lon­too­seen 7. syys­kuu­ta 1940. Sa­ta­mia ja ta­lou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­viä koh­tei­ta oli pom­mi­tet­tu ha­ja­nai­ses­ti ke­sä­kuus­ta läh­tien. Hei­nä­kuus­sa si­vii­le­jä oli kuol­lut 258; elo­kuus­sa 1075. En­sim­mäi­nen hyök­käys Lon­toon alu­eel­le al­koi 18.–19. elo­kuu­ta ja Lon­toon kes­kus­taan elo­kuun 23. päi­vän vas­tai­se­na yö­nä. Li­ver­poo­liin teh­tiin voi­ma­kas is­ku 28.–29. elo­kuu­ta. Syys­kuun 7. päi­vän pom­mi­tus oli kui­ten­kin en­sim­mäi­nen, jo­ka to­teu­tet­tiin vas­tauk­se­na Hit­le­rin syys­kuun 5. päi­vän käs­kyyn tu­ho­ta pää­kau­pun­gin teol­li­set ja so­ti­laal­li­set koh­teet ja huol­to­jär­jes­tel­mä. Itä-lon­toon sa­ta­miin kak­si päi­vää myö­hem­min hyö­kän­neet 350 ko­net­ta aloit­ti­vat ns. Blitzin.

Sak­sa­lais­ten suun­ni­tel­ma oli murs­ka­ta Bri­tan­nian so­dan­käyn­ti­ky­ky ja lan­nis­taa kan­sa­lais­ten so­ta­tah­to, mut­ta kun in­vaa­sio­suun­ni­tel­mat syys­kuun puo­li­vä­lis­sä käyn­nis­tet­tiin, hyök­käyk­set sai­vat po­liit­ti­sem­man mo­tii­vin. Sak­san joh­ta­ja toi­voi, et­tä kau­pun­kien pom­mi­tuk­set pa­kot­tai­si­vat Iso-bri­tan­nian neu­vot­te­le­maan, jol­loin mai­hin­nousus­ta tu­li­si tar­pee­ton, ja Gö­ring an­toi 16. syys­kuu­ta käs­kyn, et­tä kau­pun­kien pom­mi­tus­ten uusi vai­he käyn­nis­tet­täi­siin to­den teol­la. Lo­ka­kuun 5. päi­vään men­nes­sä teh­tiin 35 suur­pom­mi­tus­ta, 18 niis­tä Lon­too­seen, ja kaik­ki päi­vä­sai­kaan. Kes­tä­mät­tö­mät tap­piot pa­kot­ti­vat Sak­san il­ma­voi­mat siir­ty­mään yö­pom­mi­tuk­siin, ja lo­ka­kuun alus­ta 1940 ai­na 16:een tou­ko­kuu­ta

1941 sak­sa­lai­set pom­mit­ti­vat sää­olo­jen sal­lies­sa lu­kui­sia tär­kei­tä kau­pun­ke­ja. Yk­si­köil­lä oli oh­jeet hyö­kä­tä tiet­tyi­hin koh­tei­siin, ja na­vi­goin­nis­sa aut­toi Knic­ke­bein-ni­mi­nen tut­ka­jär­jes­tel­mä, jo­ka toi­mi te­hok­kaas­ti, kun­nes brit­ti­tut­ki­jat op­pi­vat häi­rit­se­mään ja kään­tä­mään sak­sa­lais­ten sä­tei­tä mar­ras- ja jou­lu­kuus­sa 1940. Sak­sa­lai­set käyt­ti­vät tais­te­lui­den ai­ka­na myös X- Ge­rä­ti­nä ja Y- Ge­rä­ti­nä tun­net­tua na­vi­goin­ti­jär­jes­tel­mää, mut­ta nii­tä­kin alet­tiin pian häi­ri­tä yhä te­hok­kaam­min.

Blitziä alet­tiin kes­kit­tää Lon­too­seen, jo­ta pom­mi­tet­tiin 57 päi­vä­nä pe­räk­käin 7. syys­kuu­ta–2. mar­ras­kuu­ta ja sen jäl­keen sään­nöl­li­ses­ti ai­na 10. tou­ko­kuu­ta as­ti. Blitzin kuu­lui­sin yö oli jou­lu­kuun 29. päi­vän vas­tai­nen, jol­loin 136 sak­sa­lais­ta pom­mi­ko­net­ta tu­ho­si suu­ren osan Lon­toon Ci­tys­tä. Si­nä yö­nä otet­tiin sym­bo­li­nen ku­va St Pau­lin ka­te­draa­lis­ta, jo­ka ko­ho­aa liek­kien ja sa­vun ylä­puo­lel­le. Blitz koh­dis­tet­tiin myös useim­piin brit­ti­sa­ta­miin ja teol­li­suus­kes­kit­ty­miin Poh­joisIr­lan­nin Bel­fas­tis­ta Skot­lan­nin Glas­gow'hun ( jo­ta pom­mi­tet­tiin an­ka­ras­ti 21.–23. huh­ti­kuu­ta 1941), ja ete­läs­sä Sout­hamp­to­niin ja Ports­mout­hiin. Eni­ten jul­ki­suut­ta sai Co­vent­ryn pom­mi­tus yöl­lä 14.–15. mar­ras­kuu­ta 1940; sii­nä sai sur­man­sa 554 ih­mis­tä. Suu­rim­mis­sa Lon­toon pom­mi­tuk­sis­sa pu­do­tet­tiin 18 800 ton­nia pom­me­ja; suu­rim­mas­sa hyök­käyk­ses­sä mui­hin kau­pun­kei­hin 11 800 ton­nia. Pom­mi­tuk­sis­sa sai sur­man­sa 43 000 ih­mis­tä, ja mil­joo­na ta­loa tu­hou­tui tai va­hin­goit­tui, mut­ta brit­ti­teol­li­suu­del­le tai so­ta­pon­nis­tuk­siin niil­lä ei ol­lut suur­ta pit­kä­ai­kais­ta vai­ku­tus­ta.

Brit­tien vas­taus oli ak­tii­vi­nen ja pas­sii­vi­nen vas­ta­rin­ta. Tou­ko­kuus­sa 1941 käy­tös­sä oli kaik­ki­aan 16 yö­hä­vit­tä­jä­lai­vuet­ta, joi­den toi­min­ta te­hos­tui tais­te­lu­jen jat­kues­sa, mut­ta pom­mi­ko­nei­ta oli vai­kea pai­kal­lis­taa il­man ke­hit­ty­nyt­tä ha­vain­noin­ti­jär­jes­tel­mää. Bri­teil­lä oli ke­säl­lä 1940 1785 ras­kas­ta il­ma­tor­jun­ta­tyk­kiä ja yli 4 500 va­lon­hei­tin­tä, mut­ta nii­den­kin te­ho oli ra­jal­li­nen. Suu­ri osa sak­sa­lais­ten tap­piois­ta Blitzin ai­ka­na joh­tui on­net­to­muuk­sis­ta, kun mie­his­tö len­si pit­kiä mat­ko­ja huo­nois­sa sää­olois­sa. Pas­sii­vi­nen vas­ta­rin­ta or­ga­ni­soi­tiin maan­laa­jui­sek­si: yli kak­si mil­joo­naa va­paa­eh­tois­ta osal­lis­tui len­to­hyök­käyk­siin val­mis­tau­tu­mi­seen mm. eva­kuoin­neis­sa ja kaa­su­naa­ma­rei­den ja­ke­lus­sa. Asuk­kail­le oli val­mis­tet­tu 2,5 mil­joo­naa hal­paa An­der­son-pom­mi­suo­jaa en­nen vuot­ta 1940 – ne oli ni­met­ty si­vii­li­puo­lus­tus­tak­tii­kas­ta vas­taa­van Sir John An­der­so­nin mu­kaan – ja kai­kis­sa kau­pun­geis­sa oli sy­viä be­to­ni­bunk­ke­rei­ta tai väes­tö­suo­jik­si muu­tet­tu­ja kel­la­rei­ta ja maa­na­lai­sia ti­lo­ja. Si­vii­li­tap­piot oli­vat sil­ti suu­ret, ja mo­nis­sa ras­kaim­min pom­mi­te­tuis­ta kau­pun­geis­ta näh­tiin kan­sain­vael­luk­sia pois suu­rim­man vaa­ran alueil­ta. Myös mo­raa­lin heik­ke­ne­mis­tä ja li­sään­ty­vää ri­kol­li­suut­ta esiin­tyi. Hal­li­tus te­ki mo­nia myön­ny­tyk­siä, mm. osaa Lon­toon maa­na­lais­jär­jes­tel­mäs­tä voi­tiin käyt­tää ti­la­päi­si­nä väes­tön­suo­ji­na, ja väes­tön vas­ta­rin­ta­ha­luk­kuus vah­vis­tui Blitzin jat­kues­sa. Kun kaik­ki oli vii­mein ohi tou­ko­kuus­sa 1941, Iso-bri­tan­nia oli enem­män tai vä­hem­män päät­tä­nyt jat­kaa tais­te­lua.

Luftwaf­fen pom­mi­ko­ne­tu­ki­koh­ta Ton­nia pu­do­tet­tu­ja pom­me­ja / kau­pun­ki 647 Yli 10 suur­pom­mi­tus­ta 6–10 suur­pom­mi­tus­ta 1–5 suur­pom­mi­tus­ta

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.