Fi­lip­pii­nit val­la­taan ta­kai­sin

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Ame­rik­ka­lais­ko­men­ta­jat ta­pa­si­vat hei­nä­kuus­sa 1944 hah­mo­tel­lak­seen Ja­pa­nin so­dan tu­le­via suun­tia. Me­ri­voi­mat toi­voi suo­raa lä­hes­ty­mis­tä koh­ti Ja­pa­nin saa­ria il­ma­voi­mien tu­ke­ma­na; ar­mei­ja taas, jo­ta edus­ti ken­raa­li Macarthur, ha­lusi va­paut­taa Fi­lip­pii­nit en­nen kaik­kea tu­ki­koh­dan var­mis­ta­mi­sek­si tu­le­vil­le ope­raa­tioil­le, mut­ta myös kos­ka oli kun­nia-asia va­paut­taa se ja­pa­ni­lais­ten hal­lin­nas­ta. Roo­se­velt tu­ki Macart­hu­rin eh­do­tus­ta, ja syys­kuus­sa 1944 len­to­tu­kia­luk­sil­ta läh­te­neet ko­neet aloit­ti­vat Ja­pa­nin il­ma­voi­mien jär­jes­tel­mäl­li­sen tu­hoa­mi­sen saa­ril­la.

Ame­rik­ka­lais­suun­nit­te­li­jat va­lit­si­vat Ley­ten saa­ren mai­hin­nousun läh­tö­pis­teek­si. Ley­te si­jait­si stra­te­gi­ses­ti saa­ri­ryh­män kes­kus­tan huo­nos­ti puo­lus­te­tus­sa osas­sa, ja lo­ka­kuun puo­li­vä­lis­sä sin­ne suun­ta­si 700 alus­ta, jot­ka kul­jet­ti­vat noin 170 000 mies­tä. US Ran­gers saa­pui 17. lo­ka­kuu­ta pie­nem­mil­le saa­ril­le, Su­lua­nil­le ja Di­na­ga­til­le – se teh­tiin tur­val­li­sen ja jär­jes­ty­neen saa­pu­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si Ley­ten lah­del­le. Kol­me päi­vää myö­hem­min, aa­mul­la 20. lo­ka­kuu­ta, nel­jä di­vi­sioo­naa nousi mai­hin Ley­tel­lä koh­taa­mat­ta suu­rem­paa vas­ta­rin­taa. Myö­hem­min mai­hin­nousua­lu­een ym­pä­ril­lä keh­key­tyi suu­ri me­ri­tais­te­lu 24. ja 25. lo­ka­kuu­ta, mut­ta Ja­pa­nin 35. ar­mei­ja työn­net­tiin no­peas­ti ta­kai­sin. Ame­rik­ka­lai­set var­mis­ti­vat näin pää­syn alu­een len­to­tu­ki­koh­tiin. Ja­pa­ni­lais­ten ko­men­ta­ja Fi­lip­pii­neil­lä, ken­raa­li To­mo­y­uki Ya­mas­hi­ta, Ma­le­sian val­taa­ja, päät­ti voit­taa tais­te­lun Ley­tes­tä, ja seu­raa­van kah­den kuu­kau­den ai­ka­na sin­ne lä­he­tet­tiin 45 000–50 000 mie­hen vah­vis­tuk­set. Jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­sä ame­rik­ka­lai­set oli­vat kui­ten­kin nous­seet mai­hin yli 200 000 so­ti­laan voi­min, ja Ja­pa­nin vas­ta­rin­ta lop­pui 19. jou­lu­kuu­ta. Ha­ja­nai­sia tais­te­lu­ja käy­tiin vie­lä vii­kon ver­ran, mut­ta sil­loin jo 80 000 ja­pa­ni­lais­so­ti­las­ta oli me­net­tä­nyt hen­ken­sä.

Ley­ten hal­lin­nan var­mis­tet­tu­aan Macarthur mää­rä­si vie­lä yh­den hyök­käyk­sen, nyt Min­do­ron saa­rel­le. Min­do­ron si­jain­ti oli täy­del­li­nen, ja se toi­mi­si pon­nah­dus­lau­ta­na hyök­käyk­sel­le pää­saa­rel­le, Luzo­nil­le. Min­do­ron hyök­käys al­koi 15. jou­lu­kuu­ta, ja tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä saa­ri oli val­lat­tu. Kak­si ar­mei­ja­ryh­mää ken­raa­li Krue­ge­rin 7. ar­mei­jas­ta nousi 9. tam­mi­kuu­ta mai­hin Luzo­nin län­si­ran­nal­la ja ot­ti no­peas­ti suun­nan koh­ti pää­kau­pun­ki Ma­ni­laa. Ya­mas­hi­ta päät­ti ol­la yrit­tä­mät­tä py­säyt­tää ete­ne­mis­tä ja pi­ti sen si­jaan suu­ren ar­mei­jan­sa vuo­ris­tos­sa – tä­mä pa­kot­ti ame­rik­ka­lai­set pit­kään ja kal­lii­seen tais­te­luun. Vaik­ka Ja­pa­nin yli­ko­men­ta­ja oli päät­tä­nyt, et­tä Luzon oli me­ne­tet­ty ei­kä sik­si lä­het­tä­nyt vah­vis­tuk­sia tam­mi­kuun puo­li­vä­lin jäl­keen, jäl­jel­lä ole­va ar­mei­ja päät­ti tais­tel­la kuo­le­maan as­ti ( ku­ten niin mo­net muut oli­vat teh­neet saa­ri­val­tion so­ta­ret­ken ai­ka­na). Kont­ra-ami­raa­li San­ji Iwa­buc­hi ve­täy­tyi me­ri- jal­ka­vä­ki­so­ti­lai­den ryh­män kans­sa Ma­ni­laan, ja he pi­ti­vät kau­pun­kia 3. hel­mi­kuus­ta, jol­loin 7. ar­mei­ja saa­pui, maa­lis­kuun 3. päi­vään as­ti. Ja­pa­ni­lais­jou­kot tu­hot­tiin täy­del­li­ses­ti. Lä­hes 100 000 fi­lip­pii­ni­läis­tä kuo­li pii­ri­tyk­sen ai­ka­na ty­kis­tö­kes­ki­tyk­sis­sä, tu­li­pa­lois­sa ja epä­toi­vois­ten ja­pa­ni­lais­jouk­ko­jen vä­ki­val­las­ta. Ma­ni­lan tais­te­lus­sa me­ne­tet­tiin noin 1000 ame­rik­ka­lais­so­ti­las­ta, kun Ja­pa­ni me­net­ti 16 000 mies­tä.

Kun Ma­ni­la oli var­mis­tet­tu, ame­rik­ka­lais­jou­kot val­ta­si­vat myös Ba­taa­nin nie­mi­maan se­kä Cor­re­gi­do­rin lin­noi­tuk­sen (ame­rik­ka­lais­ten vii­mei­sek­si puo­lus­ta­ma paik­ka kak­si vuot­ta ai­em­min). Ja­pa­ni­lai­set sy­tyt­ti­vät en­nen lin­noi­tuk­sen an­tau­tu­mis­ta pa­la­maan jät­ti­mäi­sen ase­va­ras­ton, mis­tä seu­ra­si val­tai­si rä­jäh­dys – so­pi­va lop­pu Ja­pa­nin suu­ruu­den ajal­le saa­ri­val­tios­sa. Seu­raa­vien kuu­kausien ai­ka­na teh­tiin 38 eri mai­hin­nousua ete­läi­sil­le ja kes­kio­san saa­ril­le. Hyök­käyk­set to­teut­ti ken­raa­li­luut­nant­ti Eic­hel­ber­ge­rin ame­rik­ka­lais­ten 8. ar­mei­ja yh­des­sä fi­lip­pii­ni­läis­ten sis­si­jouk­ko­jen kans­sa. Krue­ge­rin seit­se­mäs ar­mei­ja ve­det­tiin pois ke­sä­kuus­sa. Ja­pa­ni­lais­tu­ki­koh­dat ( jois­ta osa säi­lyi syr­jäi­sil­lä vuo­ri- ja vii­dak­ko­seu­duil­le so­dan lop­puun as­ti) oli­vat mai­hin­nousun alus­ta läh­tien kär­si­neet val­ta­vat tap­piot. Myös ame­rik­ka­lais­jou­kot oli­vat kai­kis­sa tais­te­luis­sa saar­ten val­taa­mi­sek­si kär­si­neet tap­pioi­ta: 10 381 kuol­lut­ta, 36 631 haa­voit­tu­nut­ta ja 93 000 kuo­le­man­ta­paus­ta sai­rauk­sien ja on­net­to­muuk­sien vuok­si.

Ame­rik­ka­lais­jouk­ko­jen var­mis­taes­sa Fi­lip­pii­nien hal­lin­nan hie­man kau­em­pa­na län­nes­sä käy­tiin pie­nem­pää ja vä­hem­män lois­to­kas­ta tais­te­lua – austra­lia­lais­jou­kot tais­te­li­vat puh­dis­taak­seen Bor­neon ja Hol­lan­nin In­tian ja­pa­ni­lais­jou­kois­ta ja ot­taak­seen hal­tuun nii­den öl­jy­va­rat. Vail­la toi­voa vah­vis­tuk­sis­ta tai tues­ta ja­pa­ni­lais­so­ti­laat kä­vi­vät jul­maa tais­te­lua saa­rel­le sa­laa maa­lis- ja huh­ti­kuus­sa kul­je­tet­tu­jen austra­lia­lais­ten eri­kois­jouk­ko­jen or­ga­ni­soi­mia pai­kal­li­sia ja­pa­nin­vas­tai­sia sis­se­jä vas­taan. Vii­mei­set ja­pa­ni­lai­set an­tau­tui­vat lo­ka­kuus­sa 1945.

ALLA: US Task Force 38: aluk­set suun­taa­vat Lin­gaye­nin­lah­del­le Fi­lip­pii­nien län­si­ran­ni­kol­la hie­man en­nen Luzo­nin mai­hin­nousua 9. tam­mi­kuu­ta. Ja­pa­ni­lais­ten ase­mat jou­tui­vat voi­mak­kai­den ja pit­kien pom­mi­tus­kes­ki­tys­ten koh­teik­si. Kär­jes­sä ajaa tais­te­lu­lai­va U

VA­SEM­MAL­LA: Yk­si kuu­lui­sim­pia va­lo­ku­via Tyy­nen­me­ren so­das­ta. Ken­raa­li Douglas Macarthur kah­laa mai­hin Ley­ten­lah­del­la Ete­lä-fi­lip­pii­neil­lä lo­ka­kuun puo­li­vä­lis­sä 1944. Hän pi­ti näin sa­mal­la pai­kal­la 1942 an­ta­man­sa lu­pauk­sen: "Mi­nä tu­len ta­kai­sin." Va­lo­ku­va

20. elo­kuu­ta Luzo­nin rin­ta­mat: Fi­lip­pii­nit, 1945 15. maa­lis­kuu­ta

YLLÄ: Ame­rik­ka­lais­si­vii­lit, jot­ka Ja­pa­ni van­git­si San­to To­mas -yli­opis­ton van­ki­lei­ril­le Ma­ni­las­sa, toi­vot­ta­vat ame­rik­ka­lais­jou­kot ter­ve­tul­leik­si va­pau­tuk­sen jäl­keen 6. hel­mi­kuu­ta 1945. Lei­rin olo­suh­teet, ku­ten useim­mil­la ja­pa­ni­lais­ten lei­reil­lä, joh­ti­vat

ALLA: Ma­ni­lan sa­ta­ma ras­kaas­sa ty­kis­tö­kes­ki­tyk­ses­sä 23. hel­mi­kuu­ta 1945. Ame­rik­ka­lais­ten 7. ar­mei­ja tais­te­lee pää­kau­pun­gis­ta. Noin 100 000 fi­lip­pii­ni­läi­sen ar­vioi­daan jou­tu­neen van­gik­si tai saa­neen sur­man­sa ris­ti­tu­les­sa, mo­net ja­pa­ni­lais­mie­hit­tä­jien tu­les

YLLÄ: Ja­pa­nin ken­raa­li To­mo­y­uki Ya­mas­hi­ta, Ja­pa­nin jouk­ko­jen ko­men­ta­ja Luzo­nin saa­ren ym­pä­ril­lä, pe­see kä­si­ään an­tau­dut­tu­aan ame­rik­ka­lai­sil­le 2. syys­kuu­ta 1945. Hän­tä syy­tet­tiin myö­hem­min so­ta­ri­kok­sis­ta, ja hä­net te­loi­tet­tiin.

ALLA: Austra­lian 9. di­vi­sioo­nan jou­kot nouse­vat mai­hin ame­rik­ka­lai­sel­ta mai­hin­nousua­luk­sel­ta La­bua­nin saa­rel­la Bor­neon ran­ni­kol­la 10. ke­sä­kuu­ta 1945. Austra­lia­lais­ten ja ame­rik­ka­lais­ten alus­ten tu­ke­mat austra­lia­lai­set ja alan­ko­maa­lai­set jou­kot val­taa­vat t

YLLÄ: Kak­si ame­rik­ka­lais­ten 37. "Buc­keye"-di­vi­sioo­nan so­ti­las­ta Ma­ni­lan tais­te­lus­sa 14. hel­mi­kuu­ta 1945. He ovat ot­ta­neet ase­mat muu­rin pääl­tä hou­ku­tel­lak­seen ja­pa­ni­lais­jou­kot ulos ko­ne­ki­vää­ria­se­mas­ta. Ja­pa­nin me­ri­jal­ka­väen so­ti­laat tais­te­li­vat lä­hes viim

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.