Län­si­liit­tou­tu­nei­den tie Sak­saan: Rei­nil­tä El­bel­le

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Vuo­den 1944 lo­pus­sa län­si­liit­tou­tu­neet oli­vat jo­ta­kuin­kin val­mii­ta hyök­kää­mään Sak­san maa­pe­räl­le, mut­ta val­mis­te­lut sai­vat kol­hun kuu­lui­sas­sa Ar­den­nien tais­te­lus­sa. Sen vai­ku­tus ei kui­ten­kaan ol­lut vain ne­ga­tii­vi­nen, sil­lä tä­mä vii­mei­nen tais­te­lu te­ki sel­vää jäl­keä sak­sa­lais­ten vii­mei­ses­tä len­to­ko­ne- ja pans­sa­ri­vau­nu­re­ser­veis­tä. Sak­san ar­mei­ja­ryh­mät (ken­raa­li Stu­den­tin ryh­mä H Alan­ko­mais­sa poh­joi­ses­sa, so­ta­mar­salk­ka Mo­de­lin ryh­mä B Ruh­rin alu­eel­la ja ken­raa­li Blas­kowitzin ryh­mä G ete­läs­sä) oli­vat hei­ken­ty­neet mer­kit­tä­väs­ti ja vail­la kun­nol­lis­ta il­ma­tu­kea.

Ei­sen­hower nä­ki edes­sään le­veän rin­ta­ma­hyök­käyk­sen, ku­ten neu­vos­toar­mei­ja oli teh­nyt idäs­sä jo pit­kään. 3. tam­mi­kuu­ta hä­nel­lä oli käy­tös­sään 73 di­vi­sioo­naa, jois­ta 20 pans­sa­ri­di­vi­sioo­nia ja lo­put poik­keuk­sel­li­sen hy­vin va­rus­tel­tu­ja. Taus­ta­tu­ke­na so­ti­lail­la oli il­ma-yli­voi­ma se­kä tak­ti­ses­ti et­tä stra­te­gi­ses­ti. Hyök­käys, jon­ka oli mää­rä lo­pet­taa sota, tu­li kol­mes­sa vai­hees­sa. En­sin liit­tou­tu­neet sel­vit­täi­si­vät alu­eet Rei­nin län­si­puo­lel­la ja var­mis­tai­si­vat yli­ty­sa­lu­eet kiin­tei­den sil­lan­pää­ase­mien luo­mi­sek­si joen itä­puo­lel­le. Ja lo­puk­si län­tis­ten ar­mei­joi­den oli tar­koi­tus mur­tau­tua El­be­joel­le,

Itä­val­taan ja Tšek­kos­lo­va­ki­aan, mis­sä ne koh­tai­si­vat neu­vos­to­jou­kot. Mont­go­me­ry oli pi­tä­nyt pa­rem­pa­na ka­peam­paa ja no­peam­paa rin­ta­ma­hyök­käys­tä koh­ti Ber­lii­niä, mut­ta Ei­sen­hower oli hy­väk­sy­nyt Jal­tan kon­fe­rens­sis­sa teh­dyn pää­tök­sen, et­tä Ber­lii­ni oli­si neu­vos­to­vyö­hyk­keel­lä.

En­sim­mäi­set ope­raa­tiot to­teu­tet­tiin 8. hel­mi­kuu­ta 1945, kun Mont­go­me­ryn 21. ar­mei­ja­ryh­mä hyök­kä­si koo­di­ni­mel­lä Ve­ri­tab­le puh­dis­ta­maan aluet­ta Maa­sin ja Rei­nin vä­lis­sä. Brit­tien 1. ja Ka­na­dan 2. ar­mei­ja koh­ta­si­vat sak­sa­lais­ten las­ku­var­jo­jouk­ko­jen rai­vo­kas­ta vas­ta­rin­taa Reichswal­din met­säs­sä, ja liit­tou­tu­neet oli­vat ot­ta­neet alu­een hal­lin­taan­sa vas­ta 21. hel­mi­kuu­ta. Ame­rik­ka­lais­ten 9. ar­mei­ja, jo­ka oli to­teut­ta­nut ope­raa­tio Gre­na­den, jou­tui py­säh­ty­mään tul­vien ta­kia. Se pää­si aloit­ta­maan hyök­käyk­sen vas­ta 23. hel­mi­kuu­ta, mut­ta sak­sa­lais­puo­lus­tuk­sen ol­les­sa lai­me­aa se pää­si Rei­nin ran­nal­le Düs­sel­dor­fin lä­hel­lä jo 1. maa­lis­kuu­ta. Kau­em­pa­na ete­läs­sä Brad­leyn 12. ar­mei­ja­ryh­män ope­raa­tio Lum­ber­jack oli eden­nyt ri­peäs­ti Westwal­lin pää­puo­lus­tus­lin­jan ohi. Se saa­pui joel­le 7. maa­lis­kuu­ta, ja ken­raa­li­luut­nant­ti Jacob De­ver­sin joh­ta­ma ope­raa­tio Un­der­to­ne pai­noi eteen­päin Saar­lan­dis­sa pääs­täk­seen Rei­nin ete­läi­sel­le osal­le.

Ope­raa­tio Lum­ber­jac­kis­sa ame­rik­ka­lais­ten 9. pans­sa­ri­di­vi­sioo­na yl­lät­ti sak­sa­lais­jou­kot nii­den ol­les­sa mat­kal­la tu­hoa­maan Hin­den­bur­gin rau­ta­tie­sil­taa Re­ma­ge­nin tun­tu­mas­sa. Se val­ta­si sil­lan 7. maa­lis­kuu­ta täy­sin eh­jä­nä ja pe­rus­ti sil­lan­pää­ase­man Rei­nin toi­sel­le puo­lel­le. Sak­sa­lai­set yrit­ti­vät päät­tä­väi­ses­ti tu­ho­ta sil­taa V-2-ra­ke­teil­la, mut­ta se py­syi pys­tys­sä 17. maa­lis­kuu­ta as­ti, jol­loin se vih­doin sor­tui. Ei­sen­hower vaa­ti edel­leen le­ve­ää rin­ta­ma­hyök­käys­tä, ja Mont­go­me­ry suun­nit­te­li sik­si mas­sii­vi­sen hyök­käyk­sen joen yli Ree­sin ja Duis­bur­gin vä­lil­lä. Sak­sa­lais­ten jou­kot oli­vat nyt ku­tis­tu­neet 26 di­vi­sioo­naan, ja idäs­sä odot­ti lä­hes 200 di­vi­sioo­nan neu­vos­toar­mei­ja. Ot­taak­seen vas­taan odo­te­tun hyök­käyk­sen Hit­ler kor­va­si von Runds­ted­tin so­ta­mar­salk­ka Kes­sel­rin­gil­lä Ita­lias­ta. Mut­ta so­ti­lai­ta ja ka­lus­toa oli yk­sin­ker­tai­ses­ti lii­an vä­hän hyök­käyk­sen vas­tus­ta­mi­seen pi­tem­pään. Kun Rein oli yli­tet­ty 24. maa­lis­kuu­ta, liit­tou­tu­neet pää­si­vät sik­si var­mis­ta­maan le­veän sil­lan­pään no­peas­ti ja yk­sin­ker­tai­ses­ti. Ken­raa­li Pat­ton, jo­ka oli ai­na val­mis kil­pai­le­maan brit­tien kans­sa, oli ylit­tä­nyt joen kak­si päi­vää ai­kai­sem­min Op­pen­hei­mis­sa kau­em­pa­na ete­läs­sä.

Tais­te­lus­ta ei val­ta­vas­ta yli­voi­mas­ta huo­li­mat­ta tul­lut liit­tou­tu­neil­le help­po. Sak­sa­lais­jou­kot tais­te­li­vat usein fa­naat­ti­sel­la va­kau­muk­sel­la, ja hy­vät tak­ti­set val­miu­det ai­heut­ti­vat pal­jon uh­re­ja so­dan vii­mei­se­nä kuu­kau­te­na. Lop­pu­tu­lok­ses­ta ei kui­ten­kaan ol­lut mis­sään vai­hees­sa epä­sel­vyyt­tä. Mo­de­lin jou­kot jäi­vät 1. huh­ti­kuu­ta van­gik­si Ruh­rin alu­eel­la, ja saar­re­tut sak­sa­lai­set an­tau­tui­vat 21. huh­ti­kuu­ta – alu­eel­la ar­vioi­tiin ole­van noin 350 000 mies­tä. Mont­go­me­ryn 21. ar­mei­ja­ryh­mä oli täs­sä vai­hees­sa eden­nyt Lyy­pe­kin sa­ta­ma­kau­pun­gin rau­nioi­hin Itä­me­ren ran­nal­la, ja Sak­san vas­ta­rin­ta kau­em­pa­na ete­läs­sä lu­his­tui. USA:N 9. ar­mei­ja pää­si El­bel­le 12. huh­ti­kuu­ta, ja ken­raa­li­luut­nant­ti Hod­ge­sin 1. ar­mei­jan yk­si­köi­tä saa­pui 25. huh­ti­kuu­ta Tor­gau­hun – Hod­ge­sin mies­ten ja Ko­ne­vin 1. uk­rai­na­lai­sen ar­mei­ja­ryh­män his­to­rial­li­nen koh­taa­mi­nen ta­pah­tui siel­lä. Ame­rik­ka­lais­ten 6. ar­mei­ja­ryh­mä, jo­hon kuu­lui myös Rans­kan 1. ar­mei­ja ken­raa­li de Latt­re de Tas­sig­nyn joh­dol­la, puh­dis­ti Ete­lä-sak­san ja siir­tyi edel­leen Itä­val­taan. Oli vain ajan ky­sy­mys, kos­ka Sak­sa oli­si ku­kis­tet­tu lo­pul­li­ses­ti.

OI­KEAL­LA: Mai­hin­nousua­lus aut­taa hi­naa­maan sil­lan osaa Reichswal­din sek­to­ril­la Rei­nil­lä 25. maa­lis­kuu­ta 1945. Il­mas­sa joen yllä nä­kyy Tay­lorc­raft Aus­ter -ko­ne pio­nee­rien ra­ken­taes­sa brit­tiar­mei­jal­le yli­tys­paik­kaa.

YLLÄ: Ame­rik­ka­lais­ten 9. pans­sa­ri­di­vi­sioo­na val­ta­si Re­ma­ge­nin sil­lan yl­lä­tys­hyök­käyk­ses­sä 7. maa­lis­kuu­ta. Nä­ky­vis­sä on Rei­niä Hin­den­burg-sil­lal­la ylit­tä­viä so­ti­lai­ta ja ka­lus­toa 17. maa­lis­kuu­ta. Hei­tä vas­taan mars­sii ryh­mä sak­sa­lai­sia so­ta­van­ke­ja.

OI­KEAL­LA: USA:N 9. ar­mei­jan merk­ki

YLLÄ: Mont­go­me­ryn ba­ret­ti ja so­ta­mar­sal­kan merk­ki, jo­ta hän kan­toi Luo­teis-eu­roo­pan so­ta­ret­kel­lä. VA­SEM­MAL­LA: Gor­don High­lan­ders -brit­ti­jou­kot tais­te­le­vat Reichswal­din met­säs­sä Luo­teis-sak­sas­sa 9. hel­mi­kuu­ta 1945. Tais­te­lut oli­vat kii­vai­ta, var­sin­kin vii

ALLA: Ame­rik­ka­lai­nen Stuart VI -pans­sa­ri­vau­nu ohit­taa 5. ylä­maa­lais­di­vi­sioo­nan ajo­neu­von mat­kal­la El­bel­le 13. huh­ti­kuu­ta 1945. Kun Sak­san puo­lus­tus oli ku­kis­tet­tu, tie Sak­san hal­ki oli help­po pu­na-ar­mei­jal­le. YLLÄ: Neu­vos­to­lii­ton ja USA:N so­ti­laat vel­jeil

YLLÄ: Sa­to­ja sak­sa­lai­sia so­ta­van­ke­ja pai­men­ne­taan ti­la­päis­lei­riin 25. maa­lis­kuu­ta 1945. Mil­joo­nat so­ti­laat pää­tyi­vät liit­tou­tu­nei­den huo­maan pa­rin vii­mei­sen so­ta­vii­kon ai­ka­na, mut­ta kes­ti kau­an löy­tää kai­kil­le ruo­kaa ja suo­ja. Mo­net jäi­vät sik­si is­tu­maan

YLLÄ: Wins­ton Churc­hill lou­nas­taa so­ta­mar­salk­ko­jen Mont­go­me­ry ja Alan Broo­ke kans­sa Rei­nin itä­ran­nal­la 26. maa­lis­kuu­ta 1945. Bri­tit ylit­ti­vät joen vain kak­si päi­vää ai­kai­sem­min.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.