Kaupunkiviljelmät
Ruoan viljely sisätiloissa on nopeampaa kuin ulkona.
Sisäviljely voi tuntua aivan päivänselvältä asialta. Tuholaisten ja tautien torjuminen on helpompaa, huono sää ei koskaan haittaa, eikä aina tarvita edes multaa, koska hydroviljely tarkoittaa viljelyä vedessä, johon lisätään ravintoaineita. Haasteet keskittyvät lähinnä energiatehokkuuteen – sellaisten kasvien kehittämiseen, jotka tuottavat rahaa enemmän kuin sähköjärjestelmän ylläpitäminen sitä vie. Vihanneksia, joiden taloudellinen arvo on korkea, kuten esimerkiksi salaatin, tomaattien ja yrttien, kasvatetaan nykyään usein vertikaalisesti. Mutta kun valodiodit (LED-lamput) muuttuvat yhä tehokkaammiksi, tilanne voi muuttua. Kerrosviljelyssä voidaan ottaa mallia japanilaisesta Mirai-yrityksestä, joka aloitti pystyviljelyn Fukushiman katastrofin aiheuttaman elintarvikepulan jälkeen. Yrityksessä viljellään salaattia varastotiloissa, joissa LED-valojen aallonpituudet on säädetty yhteyttämisen kannalta suotuisimmiksi. Siellä kasvatetaan 10 000 salaattikerää päivässä 99 prosenttia vähäisemmällä vesimäärällä, ja kasvuaika on kaksi kertaa nopeampi kuin tavallisissa puutarhoissa. ”Akvaponisissa” laitoksissa, kuten esimerkiksi FARMEDHERESSÄ lähellä Chicagoa, ajatus viedään vielä askelta pidemmälle kierrättämällä vettä. Vesitankeissa kasvavien kalojen ulosteet menevät kasvien käyttöön. Ne suodatetaan vedestä, joka kierrätetään takaisin kaloille. Akvaponiset viljelmät myyvät yleensä joko vihanneksia tai tuoretta kalaa.
Niissä käytetään
99 prosenttia vähemmän vettä, ja kasvuaika on
kaksi kertaa nopeampi kuin
tavallisissa puutarhoissa.