HENKILÖKUVA: JAPANILAINEN LASKUVARJOSOTILAS

HENKILÖKUVA

Tyynimeri - - Sisältö - HEINE WANG

Sak­sa ja Ve­nä­jä oli­vat pääs­seet pi­sim­mäl­le suun­ni­tel­mis­sa käyt­tää las­ku­var­jo­jouk­ko­ja, ja mo­lem­mil­la mail­la oli toi­sen maa­il­man­so­dan al­kaes­sa suu­ria tak­ti­sia yk­si­köi­tä, jot­ka voi­tiin las­kea maa­han las­ku­var­jol­la tai pur­je­ko­neil­la. Ja­pa­ni al­koi muiden so­dan os­a­puo­lien ta­voin kou­lut­taa täl­lai­sia jouk­ko­ja sak­sa­lais­ten ke­vään 1940 me­nes­tyk­sen jäl­keen.

Japanin ar­mei­ja ja me­ri­voi­mat oli­vat täs­sä kil­pai­li­joi­ta ja ra­ken­si­vat mo­lem­mat omia las­ku­var­jo­jouk­ko­jaan. Joi­ta­kin yh­tei­siä va­rus­tei­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta kah­den ase­la­jin vä­lil­lä ei ol­lut juu­ri lain­kaan koor­di­naa­tio­ta. Mo­lem­mat to­teut­ti­vat me­nes­tyk­sel­lä pie­niä maa­han­las­kuo­pe­raa­tioi­ta vuon­na 1942. Uusia ope­raa­tioi­ta suun­ni­tel­tiin, mut­ta kos­ka Ja­pa­ni jou­tui vuo­den 1942 lo­pus­sa puo­lus­tus­kan­nal­le, nii­tä ei to­teu­tet­tu. Pai­nos­tet­tu Ja­pa­ni aloit­ti uusia, pie­nem­piä ope­raa­tioi­ta syk­syl­lä 1944 ja 1945 tu­ho­tak­seen liit­tou­tu­nei­den len­to­tu­ki­koh­tia, joi­ta käy­tet­tiin läh­tö­kent­ti­nä hyök­käyk­sil­le Ja­pa­niin ja liit­tou­tu­nei­den hyök­käys­ten tu­ke­na. Japanilaiset kou­lut­ti­vat ame­rik­ka­lais­läh­tei­den mu­kaan las­ku­var­jo­jouk­koi­hin noin 15 000 mies­tä vuo­des­ta 1941 so­dan lop­puun. Vuo­den 1942 on­nis­tu­nei­den ope­raa­tioi­den li­säk­si uh­ka näi­den jouk­ko­jen käy­tös­tä si­toi liit­tou­tu­nei­den jouk­ko­ja.

Las­ku­var­jo­tyyp­piä 1 (1941) ke­hi­tet­tiin eri­tyi­ses­ti las­ku­var­jo­jouk­ko­ja var­ten, ja ar­mei­ja ja me­ri­voi­mat käyt­ti­vät si­tä vain pie­nin eroin. Si­tä ke­hi­tet­tiin ja pa­ran­net­tiin so­dan ai­ka­na. Jou­koil­le pu­do­tet­tiin maa­han­las­kun yh­tey­des­sä kont­te­ja, joi­hin oli las­tat­tu am­muk­sia ja tu­kia­sei­ta.

Ar­mei­jan osas­to­jen va­kiou­ni­vor­mu oli olii­vin­vih­reä, ja sii­hen kuu­lui ly­hyet saap­paat. Tais­te­lus­sa käy­tet­tiin te­räs­ky­pä­rää; muus­sa pal­ve­luk­ses­sa käy­tös­sä oli ta­val­li­nen japanilainen kent­tä­lak­ki. Li­säk­si jou­koil­la oli pis­too­li ja nah­ka­vyö ja am­muk­sia – jo­ko lau­kuis­sa edes­sä tai pat­ruu­na­vöis­sä se­läs­sä. Me­ri­voi­mien so­ti­lail­la oli kak­sio­sai­nen, olii­vin­vih­reä eri­koi­su­ni­vor­mu, puo­lik­si puu­vil­laa, puo­lik­si silk­kiä. Näil­lä yk­si­köil­lä oli myös olii­vin­vih­reä te­räs­ky­pä­rä. So­ti­laat kan­toi­vat enim­mäk­seen jal­ka­väen va­kio­asei­ta. Aseita muu­tet­tiin so­dan ai­ka­na niin, et­tä ne saat­toi ja­kaa kah­teen osaan hy­pyn ajak­si. Asei­na oli pis­too­li (tyyp­pi 94), pis­tin, kra­naat­te­ja ja ki­vää­ri (tyyp­pi 38). Niin ar­mei­jan kuin lai­vas­ton up­see­rit kan­toi­vat tun­nuso­mais­ta miek­kaa.

Japanilaiset to­teut­ti­vat so­dan ai­ka­na nel­jä suu­rem­paa las­ku­var­jo­hyök­käys­tä. Ensimmäisen te­ki­vät tam­mi­kuus­sa 1942 me­ri­voi­mien Ma­na­doon Su­lawe­sin saa­ren alan­ko­maa­lai­seen osaan (nyk. In­do­ne­si­aa) si­joi­te­tut yk­si­köt Itä-ti­mo­rin Ku­pan­giin. Seu­raa­van te­ki­vät ar­mei­jan las­ku­var­jo­jou­kot Pa­lem­ban­giin Su­mat­ral­la hel­mi­kuus­sa 1942. Mo­lem­mat is­kut onnistuivat, ja eri­tyi­ses­ti alan­ko­maa­lais­jou­kot tun­si­vat yl­lät­tä­vät hyök­käyk­set. Pää­koh­de oli Ro­y­al Dutch Shel­lin öl­jyn­ja­los­ta­mo. Japanilaiset eliit­ti­jou­kot onnistuivat val­taa­maan ja­los­ta­mon, mut­ta liit­tou­tu­neet sy­tyt­ti­vät suuret öl­jy­va­ras­tot pa­la­maan. Laskuvarjojoukkojen tap­piot nousi­vat niin suuriksi, et­tä ne vedettiin pois sodasta ja lä­he­tet­tiin ta­kai­sin Ja­pa­niin. So­dan kehitys myös vähensi uusien laskuvarjojoukkoiskujen tarvetta. Kak­si vii­meis­tä hyök­käys­tä teh­tiin Ley­ten saa­rel­la Fi­lip­pii­neil­lä jou­lu­kuus­sa 1944 ja Oki­nawal­la huh­ti­kuus­sa 1945. Viimeinen oli it­se­mur­hais­ku, epä­toi­voi­nen yri­tys ame­rik­ka­lais­ten Ja­pa­niin hyök­kää­vien pom­mi­ko­nei­den py­säyt­tä­mi­sek­si. Kaik­ki japanilaiset kom­man­dot sur­mat­tiin. Ame­rik­ka­lais­ten tap­piot oli­vat yk­si kaa­tu­nut, kah­dek­san­tois­ta haa­voit­tu­nut­ta ja muu­ta­ma vau­rioi­tu­nut len­to­ko­ne.

Eliit­ti­so­ti­laat ei­vät si­ten on­nis­tu­neet vai­kut­ta­maan so­dan lop­pu­tu­lok­seen, jo­ka oli kei­sa­ril­li­sen Japanin tappio.

”LASKUVARJOJOUKKOJEN TAP­PIOT NOUSI­VAT NIIN SUURIKSI, ET­TÄ NE VEDETTIIN POIS SODASTA JA LÄ­HE­TET­TIIN TA­KAI­SIN JA­PA­NIIN. SO­DAN KEHITYS MYÖS VÄHENSI UUSIEN LASKUVARJOJOUKKOISKUJEN TARVETTA”

Japanilainen me­ri­voi­mien laskuvarjosotilas.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.