Nuorra dáiddár čájehii dáidagiid feastariemuin
Mannan jagi Riddu Riđđu festivála nuorra dáiddár, Inga Wiktoria Påves lei sierra dáiddačájálmas DavviNorgga feastariemuin.
Inga-wiktoria Påve dáiddačájálmas rahppui lávvordaga Gávpeguovddážis Berthuesgårdenis guovdu Hárštakk gávpoga. Dat lea ovttas gaskal Riddu Riđđu ja Davvi-norgga feastariemuid. Ulbmil lea čájehit nuorra dáiddáriid riemuid oktavuođas Hárštakkas. Ulbmil lea addit nuorra dáiddáriidda vejolašvuođa ovdánahttit ja ođastit iežaset vai lea vejolašvuohta čalmmustahttit iežas dáidaga našuvnna siskkobealde ja gaskariikkalaččat.
– Buorre go ožžot vejolašvuođa
– Maria Utsis ledje fiinna sánit Inga-wiktoriai go rabai Inga-wiktora Påve dáiddačájálmasa. Mu mielas lea Inga-wiktoria Påves hui buorre ja miellagiddevaš dáidda. Lea hui buorre go nuorra dáid_ dárat ožžot vejolašvuođa čájehit jagi čađa iežaset dáidagiid dákkár stuora doaluin. Ii dušše Riddu Riđus. Danne lea buorre go Riddu Riđus ja Davvi-norgga Feastariemuin lea buorre ovttasbargu, lohká Ánne-heriette Haetta Reinås.
Sihke politihkalaš ja historjjálaš
Dán jagi lea gelddolaš beassat govvadáiddáriin Inga-wiktoria Påvein oahpásnuvvat, go lea beassan čájehit iežas dáidaga. Son atná sihke politihkalaš ja historjjálaš geahččanvugiid iežas motiivvaiguin.
Inspirašuvnna oažžu sámi muitalusain
Inga lea bajásšaddan boazosámi bearrašis ja lea oahpu váldán Gotlándda Dáiddaskuvllas. Dál son studere dáiddárpedagogihka universitehtas Ubmis. Liiko bargat málaiguin ja tevdnet bliánttain. Su sáttasátni lea oažžut olggos sihke movtta, láittasvuođa, morraša ja veadjemeahttunvuođa. Inspirašuvnna oažžu son sámi muitalusain, boazodoalus ja iežas Máttaráhkus. Muđui deattuha son ahte ii berre vajálduhttit iežas gullevašvuođa. Identitehta ja kultuvra lea hui dehálaš.