– Moratoria áidna maid sáhttit vel dahkat
Ellos Deatnu joavku áigot orrut ja bearráigeahččat bivddu Čearretsullos dassái ođđa Deanosoahpamuš boahtá sadjái, eaige bala ahte stáhtaid politiijat bohtet sin fámuin gevret eret.
Ellos Deatnu! -joavku lea mannan vahkkus julggaštan moratoria Deanu Čearretsullui, bajábealde Sámi Šaldi, lahka Ohcejoga. Sis lea ulbmil ahte sullo birra galget sámi bivdovierut ja riekteáddejupmi leat fámus, ja leat gergosat bearráigeahččat ahte dat dahkko, dassái go ođđa soahpamuš ráđđádallojuvvo ja boahtá sadjái.
– Mii leat ráhkkanan dán geasi leat Čearretsullos, ja joavku galgá vuoruid mielde gozihit sullo, nu ahte doppe leat olbmot olles áigge. Geasi mielde ferte oaidnit das movt dahkat ovddasguvlui, lohká Ellos Deatnu-joavkku gulahallanolmmoš Aslat Holmberg.
Áidna vuohki
Aslat Holmberg ja Ellos Deatnujoavkku nubbi gulahallanolmmoš, Beaska Niillas, leaba goappašagat sámediggeáirasat Suoma ja Norgga Sámedikkiin.
– Gal dat várra čájeha ahte moai letne oaidnán ahte Sámedikkiin ii leat mihkke dadjamuš dán áššis. Mii leatge ovttas joavkkuin válljen dán moratoria vuogi danne go leat oaidnán ahte buot eará vugiid maid leat geahččalan ii leat ávkkuhan.
– Vaikko man ollu leat viggan ákkastallat ahte ođđa Deanosoahpamuš lea vahátlaš min bivdokultuvrii ja obbalohkái olles ealáhussii dáppe Deanus, de lea liikká mannan čađa dat ođđa soahpamuš. Mii leat gávnnahan ahte dá lea áidna vuohki maid mii dál sáhttit dahkat, čájehan dihtii ahte gáibidit ja háliidit rievdadusaid ovdal sáhttit duhtat, lohká Holmberg.
Ráhkadan cealkámuša
Mannan sotnabeaivvi lágidii joavku álbmotčoahkkima Ohcejogas, gos digaštalle ođđa Deanosoahpamuša ja ráhkadedje cealkámuša, masá áigot čoaggit vuolláičállagiid.
– Mii čáliimet beanta nana cealkámuša mas mii njuolgut gáibidit ahte stáhtat eai galgga beassat mearridit movt bivdit Deanu, dat baicca galggašii leat báikkálaš dásis. Mii maid čáliimet ahte Deatnu gullá guovllu álbmogii, iige stáhtaide. Mis leat vuoigatvuođat eamiálbmotvuoigatvuo- đaid vuođul, go mii han leat geavahan guovlluid áiggiid čađa, de lea midjiide šaddan geavahan-, hálddašan- ja maiddái oamastanriekti Deanočázadáhki, muitala Holmberg.
– Ášši lea viehka váttis eisseválddiide čuvgehit, go mun jáhkán sii dihtet sin riektevuođđu Deanočázádaga hálddašeapmái ii leat nu nanus, sihke Norgga ja Suomabeale, lohká son.
– Movt doaivubehtet Norgga ja Suoma eiseválddit vuostáiváldet dis dan moratoria vuogi?
– Eat leat vel gullan eiseválddiin maidege, ja lea váttis diehtit movt sii reagerejit dasa, lohká Holmberg, iige jáhke ahte sii fámuin gevrehallet eret sullos.
– Mii gal leat ráfálaččat leamaš dáppe ja illá jáhkán ahte gevrejit min eret goit vuos. Mii leat maid gulaskuddan muhtin láhkačehpiiguin dan birra, ja moratoria goit ii galggašii leat lobiheapme, joatká son.
Iežas duohken gii lea mielde
Gažaldahkii geat leat mielde Ellos Deatnu-joavkkus, lohká Holm-
berg ahte váttisin dadjat.
– Ii leat álki dadjat geat dasa gullet, muhto leat báikkálaš sámit ja leat olusat geat dorjot min áigumušaid, ja lea juohkehačča iežas duohken oaidná go iežas gullat dan Ellos Deatnu-jovkui vai ii, lohká Holmberg.
Ovlla Gaup ovlla@avvir.no