Sámediggi juolluda doarjaga árbevirolaš doaimmaide

Sámediggi juolluda doarjaga konkrehta prošeavttaide main vuođđoskuvlla oahppit ohppet sámi árbedieđu, ja prošeavttaide main árbediehtu šaddá oassin skuvlla báikkálaš oahppoplánaide. Sáhttá oažžut doarjaga prošeavttaide vuođđoskuvllas mat ovdánahttet sámi giela, identitehta ja árbedieđu fievrrideami. Doarjut oahpahusprošeavttaid main lea ulbmilin verddestallan ja verddevuohta, sámi meahcásteapmi ja árbevirolaš bivdu ja guolásteapmi, ja duodjeprošeavttaid main lea árbedieđu fievrrideapmi ja sámegiela nannen ulbmilin.

Dán jagáš vuoruheamit

Erenoamáš vuoruheamit dán jagi leat duodji, juoigan ja muitalusat, sámi meahcásteapmi ja árbevirolaš bivdu ja guolásteapmi, verddestallan ja verddevuohta. Verddevuođa oktavuođas lea sáhka sosiála ja ekonomalaš oktavuođaid birra iešguđege ealáhusaid ja joavkkuid gaskka. Ovdamearkkat oktavuođain main lea sáhka verddestallamis ja verddevuođas: máhttosirdin buolvvas bulvii, verddevuohta gaskal skuvllaid, skuvlla ja ealáhusovttasbargu. Lea dehálaš ahte máhttosirdin dáhpáhuvvá doalahan ja ođasmahttin dihtii oktavuođaid mat árbevirolaččat leat leamaš dehálaččat, ja mat leat deattuhan sámegiela ja árbevirolaš máhtu ja árbevirolaš bargguid.

Dat fálaldat lea vuođđoskuvllaide gos oahppit ožžot oahpahusa sámegielas. Doarjagii ja stipendii lea rabas ohcanáigemearri.

Dán dieđiha Sámediggi iežaset neahttasiiddus.