Vuosttaš Lulli-sámi kulturbálkkašupmi
Lulli-sámi čakčafestiválas Tjaktjen Tjåanghkoe juolluduvvui Lulli-sámi kulturbálkkašupmi vuosttaš háve. Davvi-trøndelága fylkkasuohkan ovttas Davvi-trøndelága sámi institušuvnnaiguin juolludii dán kulturbálkkašumi. Dát bálkkašupmi lea gudnebálkkašupmi mii addo ovttaskas olbmui dahje organisašuvdnii mii lea dahkan earenoamáš buori barggu Davvi-trøndelága kultureallimii.
Vuosttaš Lulli-sámi kulturbálkkašupmi
Dán jagi oaččui Arvid Jåma, boazosápmelaš ja áŋgiris aktivista gii lea dorron garrasit dan ovdii ahte Lulli-sámi kultuvra ja boazodoallu dain guovlluin galgá bisuhuvvot. Son oaččui ikte dán kulturbálkkašumi su guhkilmas kulturbarggu ja barggu vuoigatvuođaid ovddas. Ieš son ii loga vel áibbas ipmirdan ahte son dat lea ožžon dán bálkkašumi.
– Lea hui stuora gudni oažžut vuosttaš Lulli-sámi kulturbálkkašumi, dat gal lea čielggas. Ollu earát ge leat bargan ja váikkuhan mu bargguide ja jurdagiidda, nu ahte sáhtášin juogadit dan bálkkašumi olu earáiguin. Lei veahá ártet de go lohke mu nama, in ipmirdan áibbas mii dál dáhpáhuvai. Dál gal lean dego ipmirdišgoahtán ahte mun dat lean ožžon dán bálkkašumi, lohká son.
40 jagi leamaš dehálaš aktivistan
Jury ákkastalai earret eará ahte Jåma lea geavahan olles iežas eallima nanusmahttit Lulli-sámi kultuvrra ja lea čájehan earenoamáš givrodaga go lea rahčan ja dorron olu áššiiguin, earret eará Fosenis, gos leat leamaš olu áššit maid leat šaddan vuosttaldit. Son lea boazodoalus bargan, muhto diibmá heittii go olli penšuvdnaahkái. Son lea leamaš dehálaš aktivistan 40 jagi, earret eará Fosen Vind bieggamilloáššis. Dainna son áigu ain joatkit.
– Lean oalle olu bargan go vuos álggán jurddašit. Lean bargan boazodoalus, muhto ollejin aiddo penšuvdnaahkái. Boazodoalus leat lunddolaččat olu praktihkalaš áššit maid šaddá bargat ja maiddái lea olu maid fertet čuovvut mielde nu go hálddahusas, orohagas ja muđui ge joavkkus. Mis leat min orohagas leamaš olu stuora áššit, muhto stuorámus ášši dáidá leat dalle go 1969-logus áigo ráhkadit issoras stuora báhčinguovllu. Dan vuostálastimis lean leamaš oassin čađat, maiddái orohatovdaolmmožin. 1993:s sii viimmat bidje eret daid bieggamillojurdagiid. Muhto de bohte ges bieggamilloáššit 1999:s, mat billistedje buot mu nieguid, muitala Jåma.
Bajásšaddan muitalanárbevieruin
Dasa lassin namuhuvvui ahte son lea earenoamáš buorre kulturguoddi gii earret eará bargá sohkadutkamiin. Son lea earret eará systematiseren badjel 2000 sámi nama bearrašiin ja sogain. Son lea maiddái olu logaldallan ja gaskkustan, dainna lágiin lea son juogadan iežas máhtu earáide. Jåma lea bajásšaddan muitalanárbevieruin ja muitala iežas eatnis ožžon dan muitalanattáldagaid.
– Mun liikon muitalit historjjáid ja fearániid, lean dakkár gii čohkkán ja muitalan, ja muitalan feara gos, lohká son.
Arvid Jåma, boazosápmelaš ja Lulli-sámi kulturaktivistta oaččui duorastaga Lulli-sámi kulturbálkkašumi Tjaktjen Tjåanghkoe čakčafestivála oktavuođas. Jåma lea vuosttaš gii oažžu dán bálkkašumi.
ellenmarianne@avvir.no