Gájui olbmo olggos suovvaviesus
Viessu mii buollái disdaga čuovganeapmái Šuoššjávrris ii lean gádjumis. Ránnjávissui lei dievvan suovva ja doppe lei olmmoš gean háhppilis ránnjá ollii gádjut olggos. Dát olmmoš lohká iežas veahá jurddahallan dan birra jus ránnja ii livčče su boktalan suova siste bajás.
Politiija operašuvdnaguovddáš muitala ahte Šuoššjávrris bulii viessu gutnan disdat ija. Sii eai dieđe vel siva buollimii.
– Mii eat dieđe vel siva buollimii, muhto dábálaš dutkan biddjo johtui nu go dábálaččat maŋŋel buollimiid. Viessu lea buollán gutnan ja váruheimmet álggos ahte ránnjáviessu maid buollá. Dan mii nagodeimmet eastadit, nu ahte eará viesut eai buollán, muitala operašuvdnaguovddáš.
Gájui olbmo olggos suovvaviesus
Mikkel Anders Eriksen dat dieđihii buollima. Son muitala ahte buolli viesu ránnjávissui lei dievvan suovva ja doppe son fuobmái olbmo gean son dasttán fertii oažžut olggos suovvaviesus.
Son čilge juste movt son vásihii buollima.
– Gaskaijaáigge fuobmájin buollima, diibmu 12.02 riŋgejin dieđihit buollima. Mannen olggos ja de lei buot suovvan dat guovlu. Lei hirbmat biegga leamaš ja biegga lei deavdán suova dievva ránnjavissui. Mannen guovlat dan viesu láseráigge ja oainnán ahte die lea olmmoš vealláme sofás. Ii dat gullán rahpat uvssa, nu ahte álgen geđggiin dearpat go áigon láse cuvket. Árvidin ahte son goitge lea oaivejorgásis go suova lea vuoigŋan sisa. De gal fáhkka lihkestii veahá ja de mun čuorvogohten ahte ferte olggos boahtit. Son njuikii de bajás ja rabistii viessouvssa, ja imaštii mii lea dáhpáhuvvan go viessu lea dievvan suovain. Son fuobmái goit de ahte ránnjáviessu lea buollime, ja moai ean oaidnán šat ean maidege go lei nu hirbmat olu suovva, muitala Eriksen.
Ii lean oktage viesus go buollái
Dan viesus mii bulii gutnan, ii lean oktage.
– Ledjen measta áibbas sihkar ahte doppe ii lean oktage, muhto hupmen goit vel operašuvdnaguovddážiin ja vihken ránnjáviesuid mielde. Ožžon goit de sihkkaris dieđu ahte doppe ii galgga leat oktage. Ovttagaskka gal jurddahin galggan go evakuerehit buot daid viesuid mat leat das birra, muitala Eriksen.
Nuppi suohkana buollinveahka bođii beannot diimmu maŋŋel
Viessu lea GuovdageainnuKárášjoga ráji alde. Eriksen muitala ahte go son riŋgii dieđihit buollima, de jerre gos lea lagamus sáddet buollinčáskadanveaga. Loahpaloahpas bohte goappaš suohkaniin buollinčáskadanbiillat, nuppi gielddas beannot diimmu maŋŋel.
– Viessu gal lei buollán visot gutnan ovdal go politiijat ja buollinčáskadanbiillat ollejedje, ii hal das lean eará go láhtti vel báhcán. Álggos bohte politiijat ja ambulánsa, ja 15 minuhta maŋŋel ollii buollinčáskadanbiila. Guovdageainnu buollinveahka gal ii ollen ovdal go beannot diimmu maŋŋel, muitala Eriksen.
Surgat
Háhppilis ránnjá dovdo suorganan dáhpáhusa geažil.
– Hirbmat surgadis dáhpáhus, buori lihkus ii lean oktage viesus go buollái, loahpaha Mikkel Anders Eriksen.
– In álggos ipmirdan maide
Dievdu gii lei suovvaviesus muitala ahte suinna gal dál manná bures, muhto lei gal veahá jorbbodan go álggos lihkai suovvaviesus.
– Mun suorganin gal, muhto in mun álggos vuos diehtán mii dat oba lei ge. Álggos in ipmirdan maid son oaivvilda go čuorvu ahte viessu buollá, veahá jurdilin lei go mu viessu mii lei buollán. Go de bohten olggos, de oidnen ahte lei gusto ránnjáviessu buollán. Ii hal dađe eambbo gal lean eanet issoras gal, muitala son. – Leat go jurddašan mii livččii sáhttán dáhpáhuvvat jus Mikkel Anders ii livčče boktalan du?
– Dieđusge. Jurddašan jus livččii leamaš nu maŋŋit ihkku ahte buohkat livčče oađđime, de gal livččii dieđusge suovva dievvan vel eanet ja livččen vuoigŋan olu eanet suova. Dan ii dieđe, livččen kánske ain oađđime dál, lohká son.
Válde iskosiid
Son lasihastá vel ahte son lea buori vuoimmis. Ambulánsa válddii iskkosiid, muhto eai gávdnan maide earenoamážiid.
– Dat áigo gal doalvut mu dearvvašvuođaguovddážii rutiidnaiskosiidda, muhto mun ieš in dovdan dárbbu dasa goit dál vel, loahpaha son.