Sámi beakkálmasat muitalit mii sin MOVTTIIDAHTTÁ ÁRGABEAIVVIS
Maŋŋebárgga lei máilmmi psyhkalaš dearvvašvuođa beaivi, ja dán jagáš fáddá lea «Juoga mii illuda du». Ávvir lea jearahan sámi beakkálmasaid gullan dihtii mii sidjiide addá movtta árgabeaivvis, ja sis soitet buori rávvagat lohkkiide.
Máilmmi psyhkalaš dearvvašvuođabeaivvi leat čalmmustahttán miehtá máilmmi golggotmánu 10. beaivvi 1992 rájes. World Federation for Mental Health (WFMH) fuomášii dán go háliidedje čalmmustahttit psyhkalaš dearvvašvuođa miehtá máilmmi.
Guoská buohkaide
Buohkain lea psyhkalaš dearvvašvuohta ja dan lea dehálaš dikšut. Mental Helse, mii koordinere máilmmi psyhkalaš dearvvašvuođabeaivvi Norggas, lea dán jagi válljen čalmmustahttit smávva iluid dehálašvuođa.
– Dán jagi fáttáin ávžžuhit olbmuid fuomášahttit smávva ja stuora iluid iežaset árgabeaivvis, go illu addá olbmui buoret psyhkalaš dearvvašvuođa, čállet sii.
Bealli oažžu psyhkalaš váttisvuođaid
Álbmotdearvvašvuođainstituhta logut čájehit ahte sullii bealli álbmogis oažžu juogalágan psyhkalaš váttisvuođaid eallenahkái.
– Danin lea Máilmmi psyhkalaš dearvvuođabeaivvi áigumuš oahpahit olbmuide eanet psyhkalaš dearvvašvuođa birra ja fuomášahttit vugiid mo sáhttá eastadit psyhkalaš váttisvuođaid, čállá Mental Helse.
Máilmmi psyhkalaš dearvvašvuođabeaivvi čalmmustahttet iešguđetge doaluiguin miehtá Norgga.
Sámi beakkámasat muitalit mii sin movttiidahttá
Sámi beakkámasat fas muitalit mii sin movttidahttá, ja mo sii movttidahttet eará olbmuid. Váldogažaldat maid leat jearran lea:
– Mii addá dutnje movtta árgabeaivvis?
Liiko luonddus leat