Maŋemus beaivi Sámedikkis

Majestehtalaš Gonagas Harald V rabai ikte gávccát sámedikki. Dan ektui dieđus lea leamaš buot fokus go Gonagas Harald ja Ruvdnaprinssa Haakon Magnus galledeigga Sámedikki. Dat dieđus lei alla árvosaš dáhpáhus mas luohpi sámediggepresideanta, Vibeke Larsen, maiddái lei mielde. Son válddii ge vuostá gonagasa ja su fáru ikte Sámedikki stuorra feaskáris. Dat lei ge su maŋemus stuorebuš bargu iežas ámmáhis. Son dajai ge Ávviris gaskavahkku, ahte ikte lei illu beaivi, muhto odne lea sihke láittas ja illu go lea maŋimuš beaivi Sámedikkis. Son lohká gal buorren šaddat priváhta olmmožin. Son lea ge hárjánan politihkkár, go lea logi jagi leamaš mielde sámepolitihkas, ja lea ge dan oktavuođas leamaš guhtta jagi sámediggeráđđelahttun ja maŋemus ovcci – logi mánu lea leamaš sámediggepresideantan mas odne de luohpá.

Danne lea ge odne Vibeke Larsenis maŋemus beaivi Sámedikkis presideantan, muhto maiddái ii leat áirrasin šat, go jienasteaddjit eai háliidan su šat Sámediggái. Dat lea eahpitkeahttá dan láhkái, ahte sámepolitihkka manaha gal áŋgiris ja garra lágan politihkkara gii duosttai ovddidit oaiviliid maidda sus lei jáhkku. Son ii ballan ge konfronteret goasse váttis ja kontroversiealla áššiid ge. Muhto aŋkke lea dan láhkái, ahte dan maid buohkat dáidet muitit buoremusat lea mot su dalá bellodat, Bargiidbellodat ovttas Árjjain ja Olgešbellodagain bálkestedje eret Áili Keskitalo (NSR) ráđi ja válde ieža fámus loahpageahčen mannan áigodaga.

Dan oaččo dadjat, ahte válgagižžu Šiela namas dáidá leat dat stuorámus politihkalaš fiásko máid Vibeke Larsen lea čađahan sámepolitihkas.

Dan leat oaidnán ahte dat ii buktán buori ii ovtta ge dan golmma bellodahkii. Aŋkke dáidá stuorámus vuoittáhalli das Vibeke Larsen, go su iežas dalá bellodat ii fuollan su presideantaevttohassan maŋŋel go Helga Pedersen geassádii das. Vaikke son lei dalle Bargiidbellodaga ovddas presideanta ámmáhis, de aŋkke nammadii Bargiidbellodat iežaset presideantakandidáhtan Ronny Wilhelmsen. Dan historjjá dovdat bures, go dan olis ceggii Vibeke Larsen ođđa bellodaga Šiela.

Dan oaččo dadjat, ahte válgagižžu Šiela namas dáidá leat dat stuorámus politihkalaš fiásko máid Vibeke Larsen lea čađahan sámepolitihkas. Šiella han ii ožžon ovtta ge áirasa sisa vaikke Larsen ieš lei oalle lahka iežas válgabiirres beassat sisa. Dál dieđus lea Vibeke Larsenis ja Šielas guokte molssaeavttu, namalassii vuollánit dahje geahččalit hukset govda ja gievrras politihkalaš lihkadusa Šiela namas boahtte njealji jagis. Dat vejolašvuohta han sis lea, go geađejuolgi han lea juo huksejuvvon. Vaikke Šiella ii beassan sisa, de han sin jienastedje oktii buot 272 jienasteaddji. Dat han muitala ahte Sámedikki jienastuslogu dáfus leat ollu jienasteaddjit geat dorjot sin politihka. Buohtastahttin dihte oaččui Šiella measta seamma ollu jienaid go Johttisápmelaččaid Listtu mii odne oažžu hui ollu fámu Sámedikkis iežaset ovtta áirasa olis. Dat dieđus muitala ahte Vibeke Larsenis lea vejolašvuohta fas boahtit Sámediggái, vaikke odne lávke eret Sámedikkis. Ođđa sámediggeválggat han leat juo njealji jagi geahčen fas.