Ráidná orohat Alimusrievttis TUNEALLAHUKSENÁŠŠIIN
Tuneallahuksenriidu, mii lea bistán sullii 30 jagi, meannuduvvo dál Alimusrievttis Oslos, ja diggi loahpahuvvo odne.
Ráidná sullos, gosa lea plánejuvvon tuneallahuksen, lea boazodoalus geasseorohat. Ráidná orohat lea cuiggodan ahte prošeavttas leamašan váilevaš váikkuhusguorahallan. Lágamánnerievttis vuoittáhalai boazodoallu ja sii leat guoddalan duomu Alimusriektái, guhte dál lea meannudan ášši golbma beaivvi.
Geaidnu boahtá guottetbáikái
Bealit áššis leat Ráidná orohat ja Romssa fylkkagieldda guovlokantuvra.
Ovttajienalaš lágamánnerievtti duomus boahtá ovdan ahte diggi oaidná ahte váilevaš guorahallan sáhttá dagahit váikkuhusaid orohahkii, muhto dat ii mearkkaš ahte «Langsundforbindelse» regulerenplána lea fámoheapme. Diggi čállá maid ahte sin áddejupmi lea ahte tuneallahuksemis eai leat nu stuorra váikkuhusat boazodollui ahte lea roassun, čállá itromsø.
Ráidná orohatolmmoš Issát Turi, guhte lea čuvvon ášši Alimusrievttis dán vahkku, lohká Ávvirii ahte ii leat buorre diehtit máid diggi mearrida.
– Muhto midjiide lea hui dehálaš ášši. Luodda boahtá justa guottetbáikái, eai ge leat vuollánan iskat váikkuhusaid. Mu mielas lea ášši oalle ártet, dadjá son.
Giitevaš go beassá geahččalit ášši Alimusrievttis
Issát Turi ii čiegat ahte ođđa tuneallahuksen lea vahágin sin orohahkii ja čujuha raporttaide main čájehuvvo ahte sullii 80 proseantta boahtá leat heajos váikkuhus.
– Lean hui giitevaš go Alimusriekti válddii ášši, go lea dieđusge prinsihpalaš ášši mii sáhttá leat stuorra váikkuhussan boahtteáiggi servodatovdáneamis. Vaikko raporta čájeha ahte leat heajos váikkuhusat, de goitge eai leat vuollánan čađahit váikkuhusguorahallama, lohká Turi.
Ii rihko SP 27
Lágamánneriekti čállá ahte orohat leamašan mielde mearridanproseassas ja sis leamašan reála vejolašvuohta váikkuhit proseassa. Čájehuvvo ahte vuosttaš vuorus ii leat čađahuvvon formálalaš váikkuhusguorahallan, muhto maŋŋá ii leat čađahuvvon viiddis boazodoallofágalaš guorahallan das makkár váikkuhusat doaimmain leat boazoealáhussii. Lágamánnerievtti konklušuvdna lea ahte orohat ii behttojuvvo, dahje hehttejuvvo joatkimis boazodoaluin Ráidná sullos, ii ge lea vuođđu ahte prošeakta rihkku siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid (SP) 27. artihkkala nu go orohat čuoččuha.
Prošeaktaplána
«Langsundforbindelse» lea prošeakta man ulbmil lea ráhkadit luotta meara vuoli tuneallain, sullii 2,9 km Ráneš ja Ráidná sulluid gaskka. Tunealla váikkuha dasa ahte feargaoktavuohta Ráneš, Várdnasuolu, Ráidná suolu ja Gálsa nohká. Dát tuneallaoktavuođat gullet guhkesáiggi plánaide oažžut Riddoriikageainnu sulluid gaskka. Prošeakta máksá unnimusat 700 miljovnna ruvnno.
Čájeha doarjaga ja beroštumi
Sámediggeráđi lahttu Silje Karine Muotka čuovui dikki maŋŋebárgga.
– Háliidan čájehit doarjaga ja beroštumi áššái. Lea prinsihpalaš ášši go lea stuorra sisabahkkemis sáhka, ja lea hui dehálaš ja miellagiddevaš ášši čuovvut, dadjá Muotka.
Ollu sisabahkkemat
Muotka ii hálit olus kommenteret dán konkrehta ášši go lea diggevuogádagas.
– Munnje lea dehálaš čuovvut mielde, go leat áiggit goas boazodoallu vásiha ollu sisabahkkemiid, dadjá Silje Karine Muotka.
Evttohit nannet riektedoarjaga
Boahtte jagi sámediggebušeahtta lea boađi boađi ja leat evttohan earret eará lasihit riektadoarjjaortnega miljovnna ruvdnui.
– Livččii dárbu eambbo, go dál lea sullii 700 000 ruvnno, ja leat evttohan veahá lasáhusa, lohká Muotka.