Kultur-ásllaga muitun
Olen-risten Ásllat (Aslak Niittyvuopio) jámii golggotmánu 21. beaivve 2017:s. Su dovde maiddái namahusain Kultur-ásllat. Son lei sápmelaš, gean váimmoguovdoáššin lei sámekultuvrra bealušteapmi. Ásllat lei riegádan 1933:s, goas su mánnávuođa duovdagat Badje-deanus ledje vel geainnohis mátkkiid duohken. Nuba son lei oaidnán, mo máilmmi johtilis nuppástuvvan sáhtii čuohcit sámekultuvrii, jos olbmot eai bargagoađášii áiggil dan seailuma buorrin.
Hálešteimme dávjá dán áššis. Son deattuhii ahte sámi identitehta doalaheapmái ja gáhttemii mearkkaša ollu dan kultuvrralaš ollisvuohta. Dát oaivvildii dan ahte identitehta galggai vuođđuduvvat sámeálbmoga historjjálaš ruohttasiidda, sámegillii ja sámiid oktasaš vuođđoárvvuide. Ásllaga viggamušat sámeárvvuid gudnejahttimii bohte ovdan ee. su doaimmain museasuorggis, astoáiggedoaimmain, sohkasearvedoaimmas ja sámepolitihkas. Su mielas lei boastut jurddašit ahte sámiin ii livčče lean identitehta ja diđolašvuohta alddiset ja servodagasteaset juo ollu ovdal dálá sápmelašvuođa badjáneami. Son diđii ahte sámi identitehtii čavgadit gullevaš sámegielruohttasat ollet guhkás ovdahistorjjálaš vássánáigái. Dán beali son lávii muittuhit midjiide nuorabuidda Sápmelašbláđi doaimmahusráđi deaivvademiin.
Eallinvásáhusaideaskka vuođul Olen-risten Ásllat ja su bargoguoibmi Nilla Outakoski áddiiga sámeálbmoga árbevirolaš ruohttasiid mearkkašumi sámečearddalaš identitehtii. Soai ásaheigga Deanu Kulturja museasearvvi, mii galggai kártet sámiid bassi báikkiid Badje-deanus. Soai leigga čalmmustahttimin Suttesádjaga suodjalandárbbuid. Badje-deanu guovlluid historjjá lei dárbu čohkket oktii, ja oktasaš giela ja árbevieruid vuođul bohciideaddji kulturdiđolašvuohta fas galggai nannet sámiid iešdovddu.
Olen-risten Ásllat bargagođii sámeáššiiguin juo dalle, go lei soahtebálvalusas. Son logai rádios sámegielat ođđasiid jagiin 1952-1953. Son barggai maiddái guhká oahpaheaddjin, vuos Kankaanpääs ja 1980-logu álggu rájes Ohcejohnjálmmis ja maiddái Vuovdaguoikkas. Ásllat anii sakka árvvus musihka - ja erenoamážit girkomusihka - ja son stuđerii kántorin ja doaimmaige dien doaimmas gitta ealáhatagi rádjai. Dien oktavuođas son jorgalii muhtun sálmmaid sámegillii, lei sálbmagirjji ođasmahttinkomiteas lahttun.
Ásllaga bargu vuođđuduvai duohtadillái, mii manai bures oktii sámiid beaivválaš vásáhusaiguin ja sin vugiiguin oaidnit iežaset birrasa. Su doaimmaid vuođđun ledje dábálaš sápmelačča jáhkut, doaivagat ja dárbbut. Ásllaga sápmelašvuohta bohciidii dábálaš sápmelačča eallinbirrasis ja eallinvirolašvuođain. Son máhtii áddet vássánáiggi ja gávdnat doppe beliid, mat heivejedje maiddái otnábeaivái. Sámeálbmoga dálá čearddalaš morráneami sáhttá atnit lunddolaš proseassan, man oktavuođas sámiid iešdovdu lea nan- osmuvvan. Olen-risten Ásllaga doaimmat sápmelašvuođa gáhttejeaddjin ja ovddideaddjin heivejit buorrin ovdagovvan midjiide earáide, geat dán áigge bargat daiguin sámeáššiiguin.