Kul­tur-áslla­ga mui­tun

Avvir - - MUITOSÁNIT -

Olen-ris­ten Ásllat (Aslak Ni­ittyvuo­pio) jámii golg­got­mánu 21. beaiv­ve 2017:s. Su dov­de maid­dái nama­hus­ain Kul­tur-ásllat. Son lei sápme­laš, gean váim­mo­gu­ov­doáššin lei sá­me­kul­tuvrra bealušte­ap­mi. Ásllat lei riegá­dan 1933:s, goas su mánnávuođa du­ov­da­gat Bad­je-dea­nus led­je vel gea­in­no­his mát­kki­id duo­hken. Nuba son lei oaid­nán, mo máilm­mi johti­lis nup­pástuv­van sáhtii čuohcit sá­me­kul­tuvrii, jos olbmot eai bar­ga­goađášii áig­gil dan se­ailu­ma buor­rin.

Há­leš­te­im­me dávjá dán áššis. Son de­attu­hii ah­te sá­mi iden­titehta doa­la­heap­mái ja gáht­temii me­ark­kaša ollu dan kul­tuvrralaš ol­lisvuohta. Dát oaiv­vildii dan ah­te iden­titehta galg­gai vuođđu­duv­vat sá­meálbmoga his­tor­jjálaš ruoht­ta­si­id­da, sá­me­gil­lii ja sámi­id ok­ta­saš vuođđoárv­vuide. Áslla­ga vig­ga­mušat sá­meárv­vuid gudne­jaht­timii bohte ov­dan ee. su doaimmain muse­a­suorg­gis, astoáigge­doaimmain, so­hkase­ar­vedoaim­mas ja sáme­po­liti­h­kas. Su mie­las lei boa­stut jurddašit ah­te sámi­in ii livčče lean iden­titehta ja diđo­lašvuohta ald­di­set ja ser­vo­da­gas­teaset juo ollu ov­dal dálá sápme­lašvuođa bad­jánea­mi. Son diđii ah­te sá­mi iden­titehtii čav­ga­dit gul­le­vaš sá­me­gi­el­ruoht­ta­sat ol­let gu­hkás ov­da­his­tor­jjálaš vás­sánáigái. Dán bea­li son lávii mu­ittu­hit mid­jii­de nuora­bu­id­da Sápme­lašbláđi doaim­ma­hus­ráđi deaiv­va­demi­in.

Eall­in­vásáhus­aideask­ka vuođul Olen-ris­ten Ásllat ja su bar­go­guoibmi Nil­la Outa­ko­ski áddii­ga sá­meálbmoga ár­bevi­ro­laš ruoht­ta­si­id me­ark­kašu­mi sá­meče­ard­da­laš iden­titehtii. Soai ása­heig­ga Deanu Kul­tur­ja muse­ase­arv­vi, mii galg­gai kár­tet sámi­id bas­si báik­ki­id Bad­je-dea­nus. Soai leig­ga čalm­mustaht­ti­min Sut­tesád­jaga suod­ja­landárbbu­id. Bad­je-deanu gu­ovlluid his­tor­jjá lei dár­bu čo­hk­ket ok­tii, ja ok­ta­saš gie­la ja ár­be­vie­ruid vuođul bohci­ide­ad­dji kul­tur­diđo­lašvuohta fas galg­gai nan­net sámi­id iešdovd­du.

Olen-ris­ten Ásllat bar­ga­gođii sá­meáššii­guin juo dal­le, go lei soahte­bál­va­lu­sas. Son lo­gai rá­dios sá­me­gie­lat ođđa­si­id jagi­in 1952-1953. Son barg­gai maid­dái gu­hká oa­h­pa­head­djin, vuos Kan­kaanpääs ja 1980-lo­gu álg­gu rájes Ohce­john­jálm­mis ja maid­dái Vu­ov­da­guoi­k­kas. Ásllat anii sak­ka árv­vus musi­h­ka - ja ere­no­amážit girko­musi­h­ka - ja son stuđerii kán­to­rin ja doaimmai­ge di­en doaim­mas git­ta ealáhatagi rád­jai. Di­en ok­tavuođas son jor­galii muh­tun sálmmaid sá­me­gil­lii, lei sálbma­gir­jji ođas­maht­tin­ko­mi­teas laht­tun.

Áslla­ga bar­gu vuođđu­du­vai duohta­dil­lái, mii ma­nai bu­res ok­tii sámi­id beaiv­válaš vásáhus­ai­guin ja sin vugii­guin oaid­nit ieža­set birra­sa. Su doaimmaid vuođđun led­je dábálaš sápme­lačča jáhk­ut, doai­va­gat ja dárbb­ut. Áslla­ga sápme­lašvuohta bohci­idii dábálaš sápme­lačča eal­lin­bir­ra­sis ja eall­in­vi­ro­lašvuođain. Son máhtii ád­det vás­sánáig­gi ja gávd­nat dop­pe be­li­id, mat heive­jed­je maid­dái ot­ná­beaivái. Sá­meálbmoga dálá če­ard­da­laš mor­ránea­mi sáht­tá at­nit lund­do­laš prose­as­san, man ok­tavuođas sámi­id iešdov­du lea nan- os­muv­van. Olen-ris­ten Áslla­ga doaim­mat sápme­lašvuođa gáht­teje­ad­djin ja ovd­dide­ad­djin heive­jit buor­rin ov­dag­ov­van mid­jii­de earái­de, geat dán áig­ge bar­gat dai­guin sá­meáššii­guin.

Newspapers in Northern Sami

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.