Rektor oalle duhtavaš
Guovdageainnu nuoraidskuvlla rektor, Ellen J. Sara Eira, lea oalle duhtavaš dán jagáš 8.- ja 9. luohkálaččaid našunála geahččalemiid bohtosiiguin.
Mannan čavčča válde 120 duhát 8.luohkáoahppi miehtá Norgga našunála geahččalemiid lohkamis, rehkegis ja eaŋgalasgielas, ja 9. luohkáoahppit fas lohkamis ja rehkegis. Našunála gaskamearálaš boađus lea buorre, ja eanas fylkkat leat buoridan bohtosiid diimmá rájes.
Positiiva rievdan bohtosiin Finnmárkkus
Finnmárku lei iešlágan dain geahččalemiin. Finnmárkku 8. luohkálaččain ledje stuorámus positiiva rievdamat bohtosiin. Ohppiid gaskamearálaščuoggát leat lassánan sihke rehkegis, lohkamis ja eaŋgalasgielas, ja leat arvat unnit oahppit vuolimuš dásis diimmá ektui.
– Finnmárkkus leat guhkit áiggi leamaš heajubut bohtosat našunála geahččalemiin go muđui riikkas. Lea hui illudahtti oaidnit ahte dát sáhttá leat jorgaluvvon. Lea vuos beare árrat dadjat maidige, muhto olu skuvllat ja suohkanat Finnmárkkus leat bargan dan badjelii ahte galget buorránit, dadjá oahppoministtar Henrik Asheim.
Bargan šaddat čeahpibun
Guovdageainnu nuoraidskuvla lea okta dain skuvllain mat leat bidjan návccaid dasa, ja bargan dan badjelii ahte šaddat buorebun. Sis lea leamaš fokus rehkegii, ja leat bidjan olu áiggi dasa. Rektor, Ellen J. Sara Eira, illuda go oaidná das leamašan ávki.
– Hui somá go čájehuvvo ahte barggus lea ávki, ja ahte rehket buorrána. Mii leat dan maŋemus áiggi bidjan eambbo fokusa ja návccaid rehkegii, ja duođas geahččalan buoridit dan, čilge Sara Eira. Muhto vaikko rehket lea buorránan diimmážis, de sáhttá
Sara Eira muitalit ahte eaŋgalasgielas eai lean riekta nu buorit bohtosat, vaikko lei vuordán das maid veahá buoret bohtosiid.
– In dieđe movt galggan dulkot dan, ahte eaŋgalasgielas eai lean nu buorit bohtosat. Oahppit min skuvllas leat čeahpit gielas, ja gulan dávjá ohppiid geat hupmet eaŋgalasgiela gaskaneaset, nu ahte dien gal veahá imaštalan. Soaitá ahte máhttet giela, muhto fágaovdáneapmi lea gahččan, in dieđe, dadjá son.
Beannot mánu leamaš min luhtte
8. luohkáoahppit ledje álgán nuo-
raidskuvlii beannot mánu ovdal našunála geahččalemiid, ja danne leat rektorii 9. luohkáohppiid bohtosat eambbo miellagiddevaččat.
– Dán jagáš 9. luohkáoahppit ledje diibmá 8. luohkás, ja leat leamaš min luhtte juo jagi. 8. luohká oahppit eai lean leamaš min luhtte eará beannot mánu go válde geahččalemiid. Danne leat 9. luohkáohppiid bohtosat eambbo miellagiddevaččat munnje, go dat lea ovtta ládje min bargu, čilge son.
Ii leat duhtavaš
Vaikko nuoraidskuvlla bohtosat eai lean bahát ge, de ii loga Sara Eira iežas áibbas duhtavažžan.
– Olmmoš ii galgga goasse leat áibbas duhtavaš, go de sáhttá jurddašit ahte dál lea doarvái buorre, ja dalle bisána bargu. Olmmoš sáhttá álo šaddat buoret, ja sáhttá álo ovdánit barggus, dadjá son. Go dan lea dadjan, de mieđiha gal vel manne lea duhtavaš maid.
– Muhto mun lean duhtavaš dainna ahte min barggus lea ávki, ja ahte oahppit leat ovdánan. Lea buorre dovdu dovdat ahte bargu ii leat bisánan, muhto ain lihkkasa, loahpaha son.