Miellagiddevaš oahpahusprošeakta

Dát prošeakta lea hui buorre ovdamearka dasa mo dan sáhttá dahkat, ja mo čatnat skuvlla ja báikkálaš servodaga oktii, ja bargat oktasaš mihtuid ektui

Bargu lea buoremus oahpaheaddji, daddjo sámi sátnevádjasis. Jus praktihkalaš bargguin galgá oahppat, leaš dál árbevirolaš bargu dahje eará bargu, de dahká dan buoremusat go oahpahaladettiin bargá barggu man galgá oahppat. Dán jurddašallanvuogi lea Guovdageainnu vuođđoskuvla fievrredan viidáseappot, ja leat bidjan olu návccaid hutkat mo árbevirolaš bargguid bokte oahppá teorehtalaš fágaid, nu go matematihka, giellafágaid ja luonddufága. Skuvla lea ožžon olu fuomášumi vugiin mo sii leat čatnan sámi kultuvrra matematihkkaoahpahussii. Earret eará lea skuvlla oahppit lávostallama bokte oahppan matematihka. Ávvir lea ovdal máŋgii čállán Guovdageainnu vuođđoskuvlla birra ja mo sii čatnet sámi kultuvrra oahpahussii. Skuvlla rektor, Ellen J. Sara Eira, čilgii mannan giđa ahte duogáš dasa lea go sin skuvllas eai lean matematihkkabohtosat leamašan nu buorit, ja sii de gávnnahedje ahte juoga ferte dahkkot vai buoridit bohtosiid. Das vulggii jurdda eambbo čatnat sámi kultuvrra ja árbevirolaš bargguid fágii, ja de luovvanišgođii maid čuolbma ja ohppiin buorránišgohte bohtosat. Buorit bohtosat ožžo fuomášumi ja Oahpahusdirektoráhtta rámidii mannan giđa Guovdageainnu vuođđoskuvlla go leat nagodan jorgalahttit oahpahusa ja olahišgoahtán buoret bohtosiid. Oahppodirektoráhta bagadeaddjit, geat bagadallet skuvllaid kvalitehtaovdánahttinbargguin, lohke mannan giđa ahte Guovdageainnu vuođđoskuvllat leat minsttarskuvllat go lea sáhka vuogis mo lea ovdánahttán oahpahusa. Dál lávkejit vel ovtta lávkki viidáseappot ja bidjet johtui bargguid mo oahpahit eará skuvllaide miehtá máilmmi sin bargovugiid. Dan áigot dahkat prošeavtta «Ruohttasiiguin ja sojiiguin» bokte. Oanehaččat čilgejuvvon galget dan prošeavttas duođaštit daid bargovugiid maid Guovdageainnu vuođđoskuvlla atná oahpaheami oktavuođas, ja ráhkaduvvot reaiddut ja modeallat mo čalmmustahttit sámi skuvllaid fokusa árbevieruide ja árvvuide oahpahusas. Dáid reaidduid ja modeallaid galget de sáhttit geavahit skuvllain, mánáidgárddiin báikkálaš servodagas ja ealáhuseallimis boktit fuomášumi báikkálaš ealáhusaide ja makkár vejolašvuođat doppe gávdnojit. Dát prošeakta orru miellagiddevaš ja orru hui buorre vuohki mo lahkonit oahpaheami ja teoriijafágaid. Oahpahusas deattuhuvvo dávjá ahte máná iežas duogáš, diehtu, máhttu, árgabeaivi ja kultuvra galggaše leat vuođđun oahpahussii skuvllas. Dát bargovuohki maid Guovdageainnu nuoraidskuvla lea čađahan ge juste dán. Dáid bargguid bokte nannejit ohppiid giela, sin gullevašvuođa sámi eallinvuohkái ja leat mielde sirdimin árbemáhtu buolvvas bulvii. Sámi skuvllas lea ge earenoamáš ovddasvástádus das ahte oahppit ožžot oahpu sámi árvvuid, sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi servodateallima vuođul. Dát prošeakta lea hui buorre ovdamearka dasa mo dan sáhttá dahkat, ja mo čatnat skuvlla ja báikkálaš servodaga oktii, ja bargat oktasaš mihtuid ektui