Málestedje OLLES ÁLBMOGII
Deanu sámeskuvlla nuorat leat guokte beaivvi málestan sámemállásiid maid ikte guossuhedje deatnulaččaide.
Ikte lei Sámi álbmotbeaivvi, ja miehtá Sámi ja muđuid riikkas leat searvvit, oahppit, váhnemat ja lágideaddjit ráhkkanan ávvudoaluide. Deanu sámeskuvlla nuoraidceahki oahppit málestedje Deanu doaluide maid Deanu searat lágidedje. Vuossárgga jo málestišgohte ja ikte jotke vai buot galggai leat gárvvis, Deanu sámeskuvlla oahppit besse maid herskostallat árbevirolaš sámi mállásiiguin nu go ollugat dahke ikte.
– Leamašan somás bargu, muhto go lea oahppu, de lea ollu bargu, lohká Sandra Luoisa Holm (16) dan botta go geige bierggu nubbái. Ovdal go bierggu sáhttá vuoššat, de leat nuorat ožžon dieđu doidit eret vara. Deanu sámeskuvlla nuorain lei hušša, muhto orro stuorra iluin málesteamen. Sii guossuhedje biergu, ađđamiid ja gumposa mánáidceahkkái, ja Deanu searat maid ožžo maid ledje diŋgon.
Oahppan gumppustit
Sandra Luoisa Holm muitala iežas
oahppan gumppustit, iige loga dan somás bargun.
– Lei oalle láittas barggu dat gumppusteapmi, muhto áiggun sihkkarit nuppes dan bargat, moddje Holm.
Illudedje borrat
Oahppit muitaledje ollu barggu leamašan, muhto dattetge mieđihedje somás ja miellagiddevaš skuvlabeivviid leamašan. Eatnašat illudedje herskostallat ja guossuhit earáide mállásiid maid ieža ledje geavahan guokte beaivvi málestit.
Váldde badjelaš barggu
Deanu sámeskuvlla oahpaheaddji Solbjørg Ravna muitala hástalus leamašan oažžut málesteaddji Sámi álbmotbeaivvi doaluide. Son lea máŋga jagi gumppustan Deanu searaide ja dán vuoru šihttui ahte nuoraiddássi sáhttá váldit badjelasas málesteami.
– Nuorat válde vuostá hástalusa, ja lea dieđusge olu barggu ja maid hástalusat málestit olu olbmuide. Muhto sis orru leamašan somá, lohká Ravna guhte bagadii duos dás maid nuorat galge bargat.