Ruoŧa beale Sámiid ávvujahki

Dán vahkku lea stuora ávvuvahkku Staares, Ruoŧa bealde Lulli-sámis. Diibmá ávvudedje sápmelaččat Tråante2017, dán jagi ges čoahkkanit sápmelaččat Staarii gos ávvudit ahte leat 100 jagi vássán dan rájes go Ruoŧa beale sápmelaččat čoahkkanedje vuosttaš geardde. Dán jagi čoahkkanit sápmelaččat Staarii, Lulli-sápmái. Staare, dahje Östersund ruoŧagillii, lea dat báiki gos Ruoŧa beale sámiid vuosttaš riikačoahkkin lei, 100 jagi áigi. Ii leat dáhpedorpmis go Ruoŧas lei vuosttaš riikačoahkkin jagi maŋŋil go Norgga bealde. Lei Norgga sápmelaččaid riikačoahkkin mii buvttii dan jurdaga Ruoŧa beallái maid. Vilhelmina ja Åsele sámiid searvvi jođiheaddji Andreas Wilks ja stivralahtut Lars Jansson, Kristin Stinnerbom, Lars Wilks ja Elsa Pulpur bovdejedje čoahkkimii. Maiddái Gustav Park ja H-M. Nilsson leigga guovddážis vuosttaš riikačoahkkima lágideamis. Bovdejumit sáddejuvvojedje golggotmánu 1918, ja manai buot «lappaide» riikkas ja das lei maid ávžžuhus čohkket buot návccaid ja njeaidit buot hehttehusaid vai olleše Ruoŧa sámiid vuosttaš jahkečoahkkimii. 219 delegáhta čoahkkanedje, ja goalmmádasoassi sis ledje nissonolbmot. Vuosttaš čoahkkimis ledje golbma ášši áššelisttus. Vuosttaš lei «lappláhka». Nubbi ášši lei sápmelaččaid skuvlaortnet. Goalmmát ášši lei sápmelaččaid organiseren.

Dat ledje oaváris olbmot geat dalle čoahkkanedje ja mearridedje čohkket návccaid, organiseret ja ovttas bargagoahtit sámi áššiid ovddas. Dat ii dáidán leat álki dan áigge. Sámiid sevdnjes historjjá dáfus lei ge stuoris dat maid sii dahke. Stuoris dan dáfus go diehtit ahte eiseválddiid mihttu dan áiggis lei jávkadit ja duššadit sámevuođa ja sámegiela, go atne sápmelaččaid olmmožin main ii lean seamma árvu go iežaset nális masa gullet sihke Ruoŧa ja Norgga dáččat.

Dat sápmelaččat geat dalle mearridedje ahte dál eai oro šat jaska ja dohkket ahte riikaeiseválddit eai ane árvvus sápmelaččaid eallima, kultuvrra, giela ja vuoigatvuođaid, ledje min nana ovdavázzit. Sii bidje johtui barggu man bohtosiid čielgasit oaidnit. Dál lea sámevuohta fas badjánan ja givron buolvvas bulvii. Vaikko garra dáruiduhttináigodat lea guođđán čiekŋalis háviid, de čájeha dála dilli ahte sápmelaččat leat leamašan ja leat ain gievrrat, go leat nagodan seailluhit sámevuođa.

Nugo Tråante 2017 doalut ge, de leat Staare 2018 doalut ja ávvudeamit dehálaš dáhpáhus sámiide. Ávvudoalut čalmmustahttet ahte sápmelaččat leat álo leamašan dás ja bohtet álo leat dás.

Vaikko garra dáruiduhttináigodat lea guođđán čiekŋalis háviid, de čájeha dála dilli ahte sápmelaččat leat leamašan ja leat ain gievrrat, go leat nagodan seailluhit sámevuođa.