Dieđuiguin jávkadit ovdagáttuid ja boasttuipmárdusaid

Ráđđehus árvala boahtte 2019 stádabušeahttaárvalusas ain ruhtadit Sámi ofelaččaid doaimma, man Sámi allaskuvlla jođiha ovttas Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanttain. Doaibma galgá maid viiddiduvvot, ja ofelaččat galget interneahta bokte maid juohkigoahtit dieđuid sápmelaččaid ja sámi kultuvrra birra.

Duogáš dasa lea go dat golbma Sámi ofelačča, geat juohke jagi johtet viidát Norggas ja muitalit eará nuoraide sápmelaččaid birra, eai olat buohkaid. Danne viiddiduvvo Sámi ofelaččaid doaibma dál neahttasiidduin. Ofelaš-doaimma ráđđeaddi muitala Ávvirii ahte ofelaččat diibmá ollejedje galledit 120 Norgga 400 joatkkaskuvllas, ja vaikko johtet oalle viidát, de leat ain olu skuvllat mat leat vuordinlisttus. Sii vásihit maid ahte sihke oahpaheaddjit ja oahppit váldet singuin oktavuođa go háliidit eanet dieđuid sápmelaččaid birra. Nu lea leamaš máŋga jagi, ja jearaldagat lassánit jagis jahkái. Dasa lea ge neahttasiidu juogalágán čoavddus dahje dustehus: Go ođđa neahttasiidu gárvána, de besset juobe doppe háhkat dieđuid sámiid birra. Galggašii doaivut ahte jagi 2018:s juo lea miehtá Norgga eanet diehtu ja máhttu riikka eamiálbmoga birra. Nu ii leat duohtavuohta. Dađi bahábut ohppet mánát ja nuorat olggobealde Sámi guovlluid ain áibbas unnán sámiid ja sámi kultuvrra birra. Go diehtit man unnán skuvllain leat áiggiid čađa oahpahan sámiid ja sámi kultuvrra birra, de lea juohke unna diehtojuohkin- ja oahpahandoaimmaš máilmmi dehálaš ja mávssolaš. Na besset juohkit dieđuid ja addit olbmuide rievttes ja duohta gova sámi eallimis ja kultuvrras.

Sámi Ofelaččat leat dan rájes go doaibma biddjui johtui 2004:s bargan mávssolaš diehtojuohkin- ja oahpahanbargguid sámiid ja sámi kultuvrra birra. Dat dáidá ge olu heajos guottuid sámiid birra jávkadan, go dávjá lea diehtemeahttunvuohta mii ealiha ovdagáttuid, heajos guottuid ja boasttuáddejumiid. Sámi Ofelaččat čájehit eará nuoraide mii sámevuohta lea, ja addet nuoraide, geaid ollejit galledit, vejolašvuođa oahpásmuvvat sámevuhtii. Dávjá lea dát dáčča nuoraid vuosttaš deaivvadeapmi sápmelaččaiguin ja sámi kultuvrrain. Vaikko orrut seamma riikarájiid siskkobealde, de lea dađi bahábut gaska sámi máilmmi ja dáža máilmmi oalle stuoris máŋgga dáfus.

Vaikko orrut seamma riikarájáid siskkobealde, de lea dađi bahábut gaska sámi máilmmi ja dáža máilmmi oalle stuoris máŋgga dáfus