– Mii oaččuimet olles áigge dieđu deanosoahpamuša birra
Deanučázádaga Guolástanhálddahusa (DG) ovddeš stivrajođiheaddji Helge Samuelsen logai mannan vahkkus Nuorta-finnmárkku diggegottis, ahte sii ožžo dađis dieđuid mot Deanosoahpamuš ovdána.
Dikkis lei mannan vahkku hui guovddážis dan birra, ahte ožžo go DG, luossabivdiid searvvit ja Sámediggi doarvái dieđuid šiehtadallamiid birra mat dalle ledje gaskal Norgga ja Suoma stáhtaid.
Váldogažaldat dikkis lei ge maiddái, ahte beasai go dalá aiddo ásahuvvon Deanučážádaga Guolástanhálddahus (DG) váikkuhit Deanusoahpamuša ráđđádallangottis daid álgojagiid – namalassii 2011-2015 čakčii Samuelsena áigodagas ja ožžo go doarvái dieđu.
– Čoahkkinasttiimet dávjá
Ráđđehusadvokáhtta Helge Røstum jearrá Roavvenjárgga ráđđádallama 2015 geasi ektui, ja jearai Samuelsenis ožžo go váikkuhanfámu Roavvenjárgga čoahkkimis ovdal ja maŋŋá, go dat gažaldat lei dehálaš dikkis.
– Mii fuomášeimmet árrat ahte Deanusoahpamuša ráđđádallan lei váttis bargu ja ahte buoremus vuohki lea juohkit barggu vai beassat johtui. Norgga ja Suoma eiseválddit ráđđádallanjoavkkus bargagohte soahpamušain ja mii fas guolástannjuolggadusaiguin. Mii dohkkeheimmet ahte Norgga ja Suoma eiseválddit lágidedje strategiijačoahkkimiid. Jus ledje guovtteoaivilvuođat, de evttoheimmet juoidá. Mii digaštalaimet sihke soahpamuša ja guolástannjuolggadusaid, go boares Deanusoahpamuš lei čállon sihke suoma- ja dárogillii ja olbmuin lei iešguđet áddejupmi. Ođđa Deanusoahpamuš lea čállon eŋgelasgillii. 2013 rájes čoahkkinasttiimet dávjá maŋŋá go ráđđádallamat ledje álggahuvvon, ja Norga ja Suopma ráđđádalle gaskaneaset soahpamuša Roavvenjárggas, vástidii Helge Samuelsen.
– Dieđihedje man guhkás leat joavdan
Ráđđehusadvokáhtta Helge Røstum jearrá Samuelsenis gii lei stáhta vihtan dikkis, ahte lei go ovttaoaivilvuohta bargojuogu birra.
– Mii oaččuimet olles áiggi dieđu soahpamuša birra. Norgga delegašuvdna dieđihii man guhkás sii ledje joavdan soahpamušain ja Suoma delegašuvdna dieđihii fas Suoma beale guolástanvuoigatvuođalaččaide. Vuođđu han lei ovddeš soahpamuš oktan rievdademiiguin, lohká Samuelsen.
Ráđđehusadvokáhtta Helge Røstum jearai dasto ahte ledje go gáibideaddji ráđđádallamat Roavvenjárggas 2015 geasi ja mo Samuelsena mielas čađahuvvui bargu ja ovdánii go su mielas bargu.
– Min mielas gal oruimet ovdáneamen ráđđádallamiin, muhto go joavddaimet ruoktot, de fuomášeimmet mii eat leat joavdan go álgoráđđádallamiidda Suoma vuosttaldemiid dihtii.
Eat juohkán dieđuid ođđa DG:I
Ráđđehusadvokáhtta Helge Røstum jearrá mo lei maŋŋá Roavvenjárgga čoahkkima.
– Guldaledje gal, muhto in dieđe mii dáhpáhuvai go mun in lean šat DG stivrajođiheaddji 2015 skábmamánu nuppi beaivvi rájes. Eat mii juohkán dieđuid ođđa DG hálddahussii, čilge Helge Samuelsen ráđđehusadvokáhttii.
Bartaeaiggádiid gáibádus hilgojuvvon
Samuelsen čilge Røstumii ahte go Suoma bartaeaiggádiid gáibádusain šattai sáhka dan Roavvenjárgga čoahkkimis, de hilgo sii dalán dan ášši, iige lean šat dat áššin.
Bargojuohku ráđđádallangottis
Ráđđehusadvokáhtta Helge Røstum jearai Samuelsenis mii DG oaidnu lei jagi 2011:s, ahte Norga ja Suopma fertejedje muddet Deanučázádaga guolásteami. Helge Samuelsen čilgii diggái ahte 2011:s huksegohte DG ásahusa ja 2012:s válljejedje guokte olbmo Deanusoahpamuša ráđđádallangoddái vai sáhttet soahpat Suomain go lei dárbu geahpedit guolásteami.
Samuelsen muitala ahte Suoma bealde ledje vuovdán 33 000 bivdokoartta turisttaide ja Norgga bealde fas dušše 9000 bivdokoartta.
– Suoma bealde lea luossabivdu stuorra turistaealáhus, čilge Helge Samuelsen gii muitalii ahte departemeanta gáibidii geahpedit luossabivddu 30 proseanttain. – DG mielas lei dat garra geahpedangáibádus, čilge Samuelsen dikkis.
Helge Samuelsen gesii ovdán dan ahte luossadutkit lohket árrageasi gorgŋe stuorámus gođđoluossa.
– Norgga ja Suoma beale vuoigatvuođalaččat gal háliidedje golgadanáigodaga loahpas geahpedit. Lei mealgat váddásut bargu geahpedit Suoma beale 33 000 bivdokoartalogu vai goabbáge riika oažžu 11 000 bivdokoartta maid sáhttá vuovdit. Ovddeš Deanusoahpamuša mielde han jugiimet bivdokoartatietnasa guktuid beliide, muhto ođđa soahpamuša mielde ii dárbbaš dan šat dahkat. Mu mielas lei deháleamos geahpedit luossabivddu ja fierbmebivdiide geasse- ja suoidnemánus, čilge Helge Samuelsen.
Diehtojuohkin ráđđádalladettiin
Ášši vuolggaheaddji advokáhtat Benny Solheim ja Hans Arne Nysaeter jearaheaigga maiddái Helge Samuelsena makkár diehtojuohkin lei ráđđádallanáiggi, ahte oaččui go čálalaš referáhtaid ja diđii go mii lei vuođđogeađgi ráđđádallamiin. Dikkis leat ge luossaservviid bealis čuoččuhan ahte sii eai beassan oaidnit referáhtaid šiehtadallamiin mat ledje Norgga ja Suoma gaskkas. – Diehtojuohkin lei njálmmálaččat telefuvnna bokte. Muhtin čoahkkimiin čállui referáhta, ii buot čoahkkimiin. Dat ledje ráđđádallamiin, muhto ii dien dásis. In dieđe justa, orun muitimin ahte lei diehtojuohkin, vástida Helge Samuelsen.
Benny Solheim jearai mii lei boađus Ohcejoga 2015 golggotmánu 29. beaivvi čoahkkimis ja makkár fáddá lei dan čoahkkimis. Dasa vástida Samuelsen ahte dan čoahkkimis digaštalle guolástannjuolggadusaid ja lei diehtojuohkin ráđđádallama birra.
Solheim maid jearai mo Samuelsen árvvoštallá Deanusoahpamuša ráđđádallama vuođđoáigumušain. Dasa vástidii Samuelsen ahte fertii áimmahuššat sámi kultuvrra ja geahpedit luossabivddu.
– DG direktevra jugii buohkaide dieđuid
Ášši vuolggaheaddji nubbi advokáhtta, Hans Arne Nysaeter, jearahii fas manin Samuelsen ii lean vuolláičállán breava mii lei čállon 2015 njukčamánu viđat beaivvi departementii. Dan lei dušše DG direktevra Hans-erik Varis vuolláičállán ja das bivddii čoahkkima go DG ohcalii miellamearrádusa das.
– In duostta vástidit go in muitte sihkkarit. Álgoáigodagas oaččuimet dieđu, maiddái Sámediggi, departemeanttas. Ášši gieđahallui Roavvenjárgga čoahkkimis 2015 giđa. DG direktevra jugii buohkaide dieđuid buot DG čoahkkimiin, čilge Samuelsen.