Go korona BOĐII NORGII
Bearjadaga guovvamánu 26. beaivvi lea jagi áigi go vuosttaš koronanjoammun duođaštuvvui Norggas. Ná lea virus ja doaibmabijut váikkuhan riikii.
Vuosttaš olmmoš geas Norggas duođaštuvvui korona lei nissonolmmoš Romssas, guhte lei leamaš guovllus Kiinnás gos virus leavai. Nisu biddjojuvvui ruovttuisolašuvdnii. Son oaččui olu fuomášumi go lei dat vuosttaš geas dávda duođaštuvvui Norggas, muhto ii leat čielggas njoamui go sus dávda geasage.
Njukčamánnu 2020
12. beaivvi dieđihuvvui vuosttaš koronajápmin Norggas, ja ráđđehus ásahii daid garraseamos ja čavgadeamos doaibmabijuid ráfi áiggis: Buot skuvllat, mánáidgárddit, universitehtat ja allaskuvllat giddejuvvojedje. Vuoktačuohppit, liikedivššárat, hárjehallanguovddážat ja vuojadanhállat fertejedje giddet uvssaid. Maŋŋelaš fertejedje fysioterapevttat, kiropráktorat, psykologat, optihkkarat ja sullasaš dearvvašvuođadoaimmat giddet. Buot astoáiggemátkkit gildojuvvojedje.
Olu suohkanat, erenoamážit Davvi-norggas, ásahedje sierra errennjuolggadusaid olbmuide geat ledje leamaš Lulli-norggas dahje eará suohkaniin go ruovttusuohkanis. Ráđđehus maid gilddii mátkkošteamis barttaide mat ledje olggobeale ruovttusuohkana, mii buvttii garra reakšuvnnaid. Dát gielddus heaittihuvvui cuoŋománu 20. beaivvi.
Ii oktage olgoriikalaš beassan Norgii kritihkalaš ákka haga.
Njukčamánus álge maid norgalaččat oastit olu hivssetbáhpira, pasta ja hermetihkaid borramušrámbuvrrain.
Oallugat biddjojuvvojedje virgelohpái servvodatgiddema geažil. 291 000 olbmo ledje áibbas barggu haga, NAV loguid mielde.
Buot eksámenat vuođđoskuvllain ja buot čálalaš eksámenat joatkkaskuvllain heaittihuvvojedje. Maŋŋelaš heaittihuvvojedje njálmmálaš eksámenat maiddái.
Cuoŋománnu 2020
1. beaivvi ledje 325 olbmo buohcceviesuin koronadávdda geažil. Dat lea alimus lohku mii lea leamaš olles pandemiijas.
8. beaivvi leat badjel 100 koronajápmima duođaštuvvon Norggas.
Beassážiid lei jaskat. Bartagielddus dagahii ahte oallugat ledje ruovttus beassážiid, ja beassášipmilbálvalusat sáddejuvvojedje neahta bokte.
Miessemánnu 2020
Vuođđoskuvllaid rahpe fas, lágidemiide ložžejedje restrikšuvnnat, ja errenáigi rievddai guovtti vahkkus logi beaivái.
Norgga nationálabeaivvi ávvudeapmi lei earálágan. Gonagasbearaš vujii biillain Oslo gáhtaid mielde.
Geassi 2020
Geassemánus rahpasedje universitehtat, allaskuvllat, fágaskuvllat, hárjehallanguovddážat ja vuojadanhállat fas. Norgalaččat besse mátkkoštit ránnjáriikkaide, earret Ruŧŧii.
Suoidnemánus besse norgalaččat mátkkoštit Eurohpás errengáibádusa haga.
Borgemánus bissehuvvui rahpan servvodagas go njoammunlogut lassánedje. Dalle maid gilde guossoheames alkohola maŋŋel gaskaija olles riikkas. Olu guovlluin heaittihuvvojit universitehtaid ja allaskuvllaid fáttarlágideamit.
Skábma-juovllat 2020
Golggotmánu loahpageahčen ii váldán Hámmerfeasta buohcciviessu pasieanttaid go ledje 29 njoammuma buohcceviesus. Ráđđehus čavgii nationála koronadoaibmabijuid. Priváhta ruovttuide ii ožžon váldit eambbo go vihtta guossi, lassin dállodoalu ássiide. Njoammun lassánii sakka. FHI dieđuid mielde lei njoammun lassánan 79 proseanttain ovtta vahkkus.
Skábmamánus ávžžuhii ráđđehus buohkaid bissut ruovttus ja gáržžidit sosiála oktavuođaid. Dalle maid ásahuvvui errenhoteallaortnet.
Juovlamánu álggus bijai Ráđđehus vaksinerenplána. Vuorrasat, riskajoavkkut ja dearvvašvuođabargit galge vuoruhuvvot.
Muhttašuvvan virus Stuora Británnias maid šaddá oahpis ja dearvvašvuođaministtar Bent Høie bivddii buohkaid geat ledje leamaš doppe, váldit koronaiskosa.
Juovlamánu 27. beaivvi boahkuhuvvui Svein Andersen (67) korona vuostá, ja son lea vuosttaš norgalaš gii oaččui koronaboahkuid.
Ođđajahki 2021
Ođđajagimánu 6. beaivvi olahii Norga nationála njoammunolahusa. 930 njoammuma duođaštuvvojedje ovtta jándoris. 13. beaivvi duođaštuvvojedje 500 koronajápmima. 29. beaivvi giddii Norga rájá. Olbmot geain lea dárbbašlaš earán besset Norgii. Guovvamánu 16. beaivvi dieđihii FHI ahte sii oidnet ávkki boahkuheamis. (©NTB)