– MII LEAT JURDDAŠAN GEAHČČALIT ÁŠŠI DIKKIS
Báikki olbmot leat dolkan go ii okta ge váldde dan 2000 mehtera guhkkosaš luoddabihtá ovddasvástádusa. Sii oaivvildit ahte suohkan ii sáhte dušše rievdadit suohkanluottaid priváhtaluoddan.
2014:s mearridii Guovdageainnu suohkan klassifiseret máŋggaid suohkanluottaid priváhtaluoddan. Okta dain luottain lea birrasii guokte kilomehtera guhkes luodda Biltaveaiguolbanii mii lea Ákšomuotkkis, badjelaš miilla eret Guovdageainnu čoahkkebáikkis.
Biltaveaiguolbanis orrot 12 olbmo, golmma dálus, geat juohke beaivvi johtet márkanbáikái skuvlii ja bargui, muhto sii fertejit ieža doallat luotta rabasin ja dat dagaha olu barggu ássiide geat orrot dan luoddageažis.
Beahtahallan ássit dovdet vealaheami
Johan Ingvald Haetta lea Biltaveaiguolbana ássiid ovddas čállán reivve suohkanii ja sádden kopiija Ávvirii, mas čilge iežaset dili ja gáibida suohkanis vástádusa earret eará geas dat lea ovddasvástádus dan luddii.
– Mii árvvoštallat váidit suohkana ja geahččalit ášši dikki ovddas jus ášši ii čovdo, lohká Johan Ingvald Haetta.
Haetta maid reagere dasa go suohkan juolludii 70 000 ruvnno ráhkadit šalddi meahcceluddii Evrejoga rastá, Biedjovággeluotta divodit 400 000 ruvnno ovddas, čievrraid bidjat Jávrrehašmohkkeluddii 100 000 ruvnno ovddas, ja 100 000 ruvnno ovddas divodit Šihččajávrri luotta, muhto luddii gos sii vánddardit beaivválaččat go galget ruoktot, eai leat suohkana beales vuoruhuvvon.
Oktiibuot 670 000 ruvnno várrii suohkanstivra lassijuolludeami luoddadivodemiide 2020 čavčča.
Ii okta ge oamas luotta
Guovdageainnu suohkana inšenevra Nikken Turi lohká ahte Biltaveajiguolbanaluotta láve suohkan juohke jagi doarjut muohtačorgenruđain. Haetta lohká ahte ii leat mihkkege ruđaid boahtán vel suohkanis, vaikko lea máŋga mánu áigi go ohce muohtačorgemii ruđa.
Haetta čállá reivvestis suohkanii ahte sii háliidit diehtit gii oamasta luotta, maŋŋel go suohkan lea vulosklassifiseren dan luotta. Jus suohkan ii eaiggáduša dan, gii de eaiggáduššá, gáibidit sii diehtit.
– Ii leat okta ge gii oamasta dan luotta nu ahte das lea eananoamastanduođaštusbábir. Luodda lea klassifiserejuvvon vulos, ja lea nu ahte geavaheaddjit ja sii geat ásset dan báikkis geat šaddet ieža gokčat luoddagoluid, lohká Nikken Turi Ávvirii.
– Jus leat máŋga geavaheaddji luottas, de lávejit ásahit luoddasearvvi mii doaimmaha divodeami. Nu lávejit mannat máŋggas oktii dakkár luoddasearvvi ásaheamis, lohká son.
Duvdá ovddasvástádusa ássiide
Reivves čujuhuvvo maid ahte leat stuora golut divodit luotta, ja ruhtadandárbu olu divodemiide. Birrasii 500 000 ruvnno máksá ollislaččat divodit dan luotta, muhto Biltaveaiguolbana ássit leat vuos sádden gáibádusa suohkanii mii lea oktiibuot 80 000 ruvnno luoddadivvumii ja muohtaboltumii. – Ii leat álki oažžut ruhtadeami divodemiide. Lea dáhpáhuvvan ahte suohkan lea várren ruđa sierra muohtačorgenfondii, muhto ii leat sierra ruhta várrejuvvon divodemiide bušeahta bokte, lohká Turi ja lasiha ahte ulbmil go klassifisere luotta eret suohkanluoddan, lea dan sivas go galget unnidit suohkana goluid.
Jus mihkkege dáhpáhuvvá ja ovdamearkka dihte buohccibiila dahje buollinčáskadanbiila ferte beassat viesuid lusa, geas de lea dan luotta ovddasvástádus?
– Lea sin ovddasvástádus geat orrot doppe. Jus ballá das ahte muhtin ii beasa su viesu lusa, de lea geavaheaddji iežas ovddasvástádus doallat luotta rabasin. Orru gal váibmoláđismeahttun dadjat dan, muhto lea sin ovddasvástádus doallat luotta ortnegis. Ferten vástidit obbalaš dásis, go in leat oaidnán dan reivve masa Ávvir čujuha maid Johan Ingvald Haetta lea sádden suohkanii.
Ášši geahččalit dikkis
Johan Ingvald Haetta jurddašallá lágaid ja čuoččuha ahte suohkan lea válljen álkes geainnu movt čoavdit ášši.
– Suohkan ii sáhte dušše luoitit luottaid nie álkit. Dat galgá sihkkarastit ahte luodda báhcá dainnalágiin ahte lea lobálaš dahje ahte lea «geaidnoláhka» mii váldá badjelassii dan luotta. Suohkan lea válljen hui álkes geainnu dás, lohká Haetta.
Haetta oaivvilda ahte sin bealis ii oro áššis go okta eará čoavddus.
– Mun lean oaidnán ahte leat máŋga dikki leamaš Lulli-norggas, ja lean veahá jurddašan ahte gal mii fertet dán ášši geahččalit dikkis, lea go nu álki go dás leat dahkan, lohká Johan Ingvald Haetta ja muitala ahte lea čohkkeme dieđuid.
Árvala luoddafoandda luddii
Jagiid ovdal leat viessoássit ožžon ruđa muohtaboltumii, muhto dán jagi eai leat ožžon vástádusa reivves.
– Lean álggu rájes divvon jearaldaga suohkanii, (red: 2014:s), ja sii eai leat otnážii ge vel vástidan dan reivve, ja lohká máŋgii sádden reivve suohkanii ja dáguhan maid, muitala Johan Ingvald Haetta, ja joatká;
– Lean dovdan ahte lea vealaheapmi, ja lean árvalan suohkanii ii go sáhte ásahit luoddafoandda, vai mii leat dássálaš ovddasvástideaddjit daidda luottaide, jus suohkan oaivvilda ahte olbmot galget sáhttit orrut boaittobealbáikkiin, lohká Haetta.
– Mis lea olu hálbbit heagga
Haetta namuha ahte sihke viessoárvu viesuin niedjá go viesuid