Áibbas endorii hoigadit luoddagoluid boaittobealbáikki olbmuide

2014:s mearridii Guovdageainnu suohkan klassifiseret máŋggaid suohkanluottaid priváhtaluoddan. Okta dain luottain lea birrasii guokte kilomehtera guhkes luodda Biltaveaiguolbanii mii lea Ákšomuotkkis, badjelaš miilla eret Guovdageainnu čoahkkebáikkis. Biltaveaiguolbanis orrot 12 olbmo, golmma dálus, geat juohke beaivvi johtet márkanbáikái skuvlii ja bargui, muhto sii fertejit ieža doallat luotta rabasin ja dat dagaha olu barggu ássiide geat orrot dan luoddageažis. Dasa leat ássit dál nu dolkan ahte árvvoštallet geassit Guovdageainnu suohkana dikki ovdii čielggadan dihte geas lea lágalaččat ovddasvástádus doallat luotta vuodjinláhkái.

Dat čájeha ahte smávva suohkaniin maid fievrredit čohkkenpolitihka, ahte dušše čoahkkebáikkiin galgá leat vejolaš orrut. Maiddái smávva suohkanat dárbbašit ealli smávva gilážiid gos olbmot sáhttet orrut. Eai ge dát smávva gilážat leat goasse gáibidan nu ollu. Ovdamearkka dihte almmolaš deaivvadanbáikkiid ja gárvves ráhkaduvvon čuoiganlahtuid ja nu ain. Áidna maid dáhttot lea luodda, čáhci ja el-rávdnji. Dat lea min mielas govttolaš gáibádus maid smávva suohkanat maid berrejit suitit doallat, namalassii čázi ja luotta, go juo gearddi leat olbmuid suovvan dohko hukset dáluid.

Dat orro ge hui ártet go Dáloniid Listu mas lea dán áigodagas sátnejođiheaddji lea miehtan dakkár seastindoaimmaide, ahte heaitásit suohkanluottaid giliolbmuid nuodjái. Dasa lassin maiddái čájeha sátnejođiheaddji, Hans Isak Olsen, hui arrogánta vuoiŋŋa, go dadjá Ávviris ahte suohkanis lea vejolašvuohta ná dahkat ja juohkehaš vállje gos háliida orrut. Son gii ovddasta sámi bellodaga berrešii dovdat iežas suohkana olbmuid, ahte buohkat eai hálit fárret Guovdageainnu čoahkkebáikái go sis ii leat dohko makkárge gullevašvuohta. Olu boaittobealbáikkiid ássiide ii leat Guovdageainnu márkán eará go čoahkkebáiki gos leat almmolaš ásahusat ja rámbuvrrat ja bargosajit.

Guovdageainnu suohkan ja muđui eará sámi suohkanat berrejit vuoruhit maiddái boaittobeal gilážiid vai olbmot doppe sáhttet orrut nu guhká go vejolaš. Orro ge dakkár vuoigŋa vuhttome suohkanis, ahte doaresbealgiliin ii leat makkárge árvu, muhto leat dušše gollun suohkanii. Min mielas ii leat beare stuora gáibádus go giliássit gáibidit juobe biilaluotta ge doallat ortnegis sin dáluide. Das han lea maid sáhka olbmuid heakka ja dearvvašvuođa birra, go ambulánsa ja buollinčáskadeaddjit eai beasa viesuid lusa jus dakkár dilli čuožžila. Lea ge áibbas dárbbašmeahttun ahte giliolbmot šaddet árvvoštallat suohkana geassit diggái, muhto dat dáidá dárbu. Dađi bahábut.

Guovdageainnu suohkan ja muđui eará sámi suohkanat berrejit vuoruhit maiddái boaittobeal gilážiid vai olbmot doppe sáhttet orrut nu guhká go vejolaš.