GEARGGUS ealgabivdui
Dál gevlejit 1560 bivdi bissu
Vaikko buohkat eai beassan ealgabivdui ja vaikko buohkat eai ožžon daid bivdoguovlluid maid ledje sávvan, de beassá Anton Dahl ja 1560 ealgabivdi gevlet bissu ja dollet čávčča deháleamos bivdui. Dás logat guđet ealgobivdojoavkkut besset meahccái.
Nils Eira lea áŋgiris ealgabivdi. Son muitala iežas leamaš ealgabivddus dan rájes go lei 13-jahkásaš. Dál lea bivdán 27 jagi. Ávvir humadii suinna bearjadaga maŋŋelgaskabeaivvi, moadde diimmu ovdal go Fefo almmuhii gii beassá bivdit gos Finnmárkkus dán čavčča. Niillas ja su bivdoustibat áigo čoahkkanit ja fárrolaga guldalit almmuheami Guovdageainnu Lagasradio bokte.
– Dat gal šaddá gelddolaš, logai Niillas bearjadaga maŋŋelgaskabeaivvi.
Ii jur buot bajimusas
Niillas Eira oaččui bivdoguovllu mii lei ovccinuppelogádiin vuoruhanlisttus.
– Mii oaččuimet Mierovári bivdoguovllu, mii ii lean nu bajás vuoruhuvvon mis, muhto gal dat ferte dohkket. Mun beasan goit bivdui, in dárbbaš goit ruovttus čohkkát, lohká Eira.
Son ja su bivdojoavku ledje máŋga bivdoguovllu bidjan vuoruhanlistui. Bajimusas listtus lei Galaniitu.
– Mun lean diibmá bivdán Galaniittu bivdoguovllus. Dat lea hui suhkkes bivdoguovlu, ja doppe lea hui buorre beatnagiin bivdit. Leimmet sávvan dohko beassat dán jagi maid, lohká Niillas.
Moraš jus ii beasa bivdui
Niillas lea dieđusge hui movttet go oba oaččuige bivdoguovllu.
– Gal dat šaddá measta dego moraš jus ii oaččo bivdoguovllu. De ferte sávvat ahte beassá earáid mielde bivdui. Mun lean gal šiehttan eará bivdojoavkkuiguin ahte jus iežan bivdojoavkkuin in beasa bivdui, de beasan earáid mielde, logai Niillas bearjadaga ovdal go Fefo almmuhii vuorbáduvvon bivdoguovlluid.
70 bivdoguovllu vuoruhanlisttus
Anton Dahl lea maid áŋgiris bivdi, ja muitala 1964:s lei vuosttaš geardde mielde ealgabivddus.
– Mii leat ráhkkanan dan rájes go vuoruhanlisttu sáddiimet sisa. Min joavku lea bidjan vuoruhanlistui 70 bivdoguovllu Finnmárkkus
ja moadde guovllu Romssa bealde, muitala Anton.
Maiddái sin bivdojoavku lei bearjadaga čoahkkanan čuovvut bivdoguovlluid almmuhansáddaga.
– Lea gelddolaš oaidnit guđe bivdoguovllu mii oažžut min vuoruhanlisttus. Bajimusas listtus lea Háná, Deanus. Mii leat ovdal doppe bivdán, ja dat lea okta dain buoremus bivdoguovlluin. Dohko lea maid hui álki beassat, beassá biillain gitta leairra lusa, logai Anton Dahl bearjadaga ovdal almmuheami go Ávvir humadii suinna.
Beassan bivdui juohke jagi
Dán jagi eai beasa gal Háná bivdoguvlui. Bivdojoavku mas Anton Dahl lea mielde oaččui oktanuppelogádiin vuoruhuvvon bivdoguovllu.
– Leavga manai gitta bajás, mii oaččuimet hirbmat buori bivdoguovllu Deanus, Lákšjohka. Dohko lea hui álki vánddardit, nu ahte dán jagi eat dárbbaš vuojahit Kárášjoga rastá nu movt diibmá. Mii gal leat hui duhtavaččat, váibmu cohkii hui čábbát go gulaimet ahte oaččuimet dien bivdoguovllu, lohká Dahl.
Dahl logai ge juo bearjadaga ahte jus eai oaččo Háná bivdoguovllu, de leat liikká duđavaččat beroškeahttá guđe bivdoguovllu ožžot. Nu movt Niillas, de lei Anton maid šiehttan earáid mielde searvat bivdui jus sin joavku ii oaččo bivdoguovllu.
– Min bivdojoavkkus leat máŋggas pensionisttat, nu ahte mii gal astat bivddus leat vaikko mánu, muhto lea oba ártet jus eat oaččo bivdoguovllu, go nu olu guovlluid leat bidjan vuoruhanlistui. Muhtun bivdoguovlluide lea dieđusge guhkki vánddardit ja váttis beassat, muhto buot bivdoguovlluin leat ealggat, ja mii leat duhtavaččat nu guhká go beassat bivdui, boagusta Anton.
– Ii leat vel dáhpáhuvvan ahte mun in beasa ealgabivdui daid jagiid go lean áigon vuolgit, lohká Anton Dahl.