– Reviderejuvvon bušeahtta ADDÁ VEJOLAŠVUOĐAID
Vaikko divoduvvon našunálabušeahtas eai leat namuhuvvon sámi doaimmat, de lohká stáhtačálli ahte dát buktá vejolašvuođaid suohkaniidda.
Finánsaministtar Trygve Slagsvold Vedum ovdanbuvttii mannan vahkku divoduvvon našunálabušeahta. Okta váldočuoggáin lea ahte ráđđehus árvala atnit 30 miljárdda ruvnno eanet oljoruđa go dan bušeahtas lea man almmuhedje diibmá. Viidáseappot ledje iešguđet čuoggát ja suohkaniidda áiggoše addit 4,1 miljárdda eanet bušeahttajagis 2022.
Gielda- ja guovlodepartemeantta stáhtačálli Nancy Porsanger Anti (Guovddášbellodat) čilge ahte váldočuokkis Norgga stáhta ekonomiijas lea áitta jus reantu goargŋu allakonjunktuvrra sivas.
–Jus ii goazat ruhtageavaheami, de reantu goargŋu eambbo go háliidit. Leat juo leamaš liigejuolludeamit birrasiid 60 miljárdda eanet dán jagi Ukraina dáfus, suodjalussii, pandemiijai ja elrávdnjedoaibmabijuide. Daid liigejuolludemiid lea ráđđehus váldán 30 miljovnna dan bušeahtas mii lei ja 30 miljovnna oljofoanddas, dadjá son ja speadjalastá dan maid finánsaministtar ge dajai almmuhettiin bušeahta.
–Vejolašvuohta hukset
Porsanger Anti ii loga reviderejuvvon našunálabušeahtas nu stuora mearkkašumi sámi doaimmaide. Muhto son lohká ahte maiddái sámi suohkaniidda lea ávkin earret eará Ukraina doarjja, mas evttohuvvo miljárdda ruvnno gielddaide láigovisttiid hukset dahje buoridit báhtareddjiid váste. Sáhttá maid oažžut 30 proseantta doarjaga hukset ođđa viesuid.
– Dál lea vejolašvuohta gielddaide hukset jođánit eambbo visttiid, váldit vuostá báhtareddjiid, muhto dál eai leat lohkkaduvvon ruđat dušše báhtareddjiide. Dál ii dárbbaš šat máksit ruovttoluotta ruđaid jus maŋŋá áigu geavahit visttiid eará geavaheapmái mas gielda šaddá háhkat orrunsajiid olbmuide, dadjá son.
Eambbo fearggat nuvttá
Ráđđehus juolluda maid 38,2 miljárdda ođđa helikopterseaivunsajiide Hámmerfeastta ja Namsos buohcceviesuide. Hámmerfeastta ođđa buohcceviesu lusa ii leat leamaš vejolaš seaivut helikopteriin.
Lea maiddái juolluduvvon hápmanii Várggáide, man Anti Porsanger lohká boahtit ávkin mearrasámi guolásteddjiide.
Ráđđehus evttoha maid ruhtadit 59 lassi miljovnna nuvttá fearggaid boaittobealbáikkiin. Romssas ja Finnmárkkus leat 13 feargaruvtto evttohuvvon listui mat galggaše šaddat nuvttá. Ovdalaččas lea juo juolluduvvon 30 miljovnna nuvttá fearggaide. Dáid nuvttá fearggaid jáhkket sáhttit álggahit nuppi jahkebealis 2022, dahje suoidnemánus.
Valáštallanrusttegiidda olles momsaruhta
Ollislaš momsabuhtadus valáštallanrusttegiidda lasihuvvo 46,5 miljovnnain. Ohcamušat dasa ledje 345 miljovnna ovddas, ja jus eai lean dál lasihit dasa ruđa, livččii dat ožžon váikkuhusaid sidjiide geat leat ohcan. Muhto dál ii hilgojuvvo ii ge unniduvvo ruhta ovttage ohccái, go juolluduvvo lassin 46, 5 miljovnna. Dasto ožžot buot ohcamušat ollislaš momsabuhtadusa.
Soahti lea olu rievdadan našuálabušeahta
Stáhtačálli Nancy Porsanger Anti lohká dán jagáš divoduvvon stáhtabušeahta earenoamážin go leamaš erenoamáš dilli máilmmis.
– Lea geavvan issoras ollu ođđajagi mánu rájes ja danne leat ná stuora ruhtahivvodagat sirdojuvvon, namalassii suodjalussii ja báhtareaddjidoaimmaide. Ja olu manai vel go korona bođii ođđasit omikron-variánttain, ja maiddái go čájehuvvui ahte elrávdnjedoarjagiidda manai mihá eanet. Muđui lea hui somá go oaidnit ahte Norggas lea unnán bargguhisvuohta, ahte leat bisuhan ekonomiija pandemiija čađa, dadjá Anti.