Vulget veahkehit miehtá Finnmárkku jus lea dárbu
Finnmárkkus leat 14 Rukses Ruossa eaktodáhtolaš searvvi 19 gielddas, maid miellahtut leat gergosat veahkehit buohkaid geat bártidit. Beassážiid áigge lea Rukses Ruossa báikkálaš servviin olu bargu go olbmot dollejit meahccái čierastanluohkáide, čuoigga, skohteriin barttaide. Go olbmot bártidit, de leat Rukses Ruossa eaktodáhtolaš miellahtut gergosat olbmuid veahkehit ijatbeaivvi.
– Mis leat fásta doaimmat Guovdageainnus. Rukses Ruossas lea fákta Báktehárjjis jus doppe šaddá mihkkege. Jus šaddá makkárge heahtedilli, de dieđiha Alárbmaguovddáš dahje politiija midjiide jus šaddat vuolgit ohcat olbmo gii lea láhppon, lohká Guovdageainnu Rukses Ruossa nubbejođiheaddji Kjell Erik Oskal.
Muitala olbmot lávejit riŋget Alárbmaguovddážii jus lea heahti meahcis. Beassážiid áigge láve Rukses Ruossa vuojašit, Rukses Ruossa veasta/liiva badjelis ja Rukses Ruossa vuosttaš heahteveahki veasku fárus, lagaš jávrriin gos dihtet lea olu olmmoš ja bisánit singuin háleštit.
– Jus muhtin dárbbaša plásta
ra surbmii dahje Paraceta, de ožžot dan. Maŋimuš jagiid leamaš hui unnán olbmot geat leat láhppon duoddaris. Muhto jus olbmot roasmmehuvvet meahcis dahje gopmánit skohteriin, de sáhttet šaddat vuolgit sin viežžat, lohká Oskal.
Uhcán olbmot láhppon maŋimuš jagiid
Son jáhkká sivvan dasa lea go olu olbmuin lea buorre Gps-rusttegat fárus, ja lohká dán áigge ii oidno oktage jođus báberkárttain ja kompássain. Lohká lagašrádios lávejit sii muittuhit olbmuid váldit fárrui čalbmeklásaid, liikevuoidasa ja niestti jus maŋŋona vai birge muhtin tiimmuid beaivit.
– Duoddaris lea siivu oalle buorre. Muhto doaresbealde, vuomi bealde, čoaggana olu muohta. Jus dohko geavat, de galggašii goaivu leat mielde, lohká Guovdageainnu Rukses Ruossa nubbejođiheaddji Kjell Erik Oskal.
Vulget miehtá Finnmárkku jus lea dárbu
Leavnnja Rukses Ruossa jođiheaddji, Roy Myrheim, lohká searvvi ovttasbargat Finnmárkku Rukses Ruossain mas lea birrajándorbálvalus Gilevuonas. Myrheim lohká sin veahkehit Kárášjoga, Porsáŋg
gu, Davvinjárgga ja Gilevuona guvlui ja Idjavuonduoddaris.
– Beassášgearggusvuođaguovddáš lea Gilevuonas ja de lea báikkuid gearggusvuohta gos Rukses Ruossa miellahtut leat. Sii leat gergosat veahkehit olbmuid jus mihkkege dáhpáhuvvá Porsáŋggu gielddas. Sii leat iežaset barttain ja fárus lea vuosttašveahkkeveasku ja eará reaiddut, vuolgá das makkár gelbbolašvuohta sis lea, muitala Roy Myrheim.
Son lohká Porsáŋggu gielddas leamaš unnán vahágiid beassážiid áigge. Lohká sáhttá leat doddjon juolgi, vealčehahttán juolggi dahje bákčasat rattis. Lohká ii leat seamma lágan dilli go Mátta-norggas.
– Riddoguovllus lea gaskkohagaid uđasvárra. Maŋimuš áigge leamaš njáhcu ja lea garra cuoŋu. Maŋimuš beivviid lea muohttán ja go biegga lea bosson vaza skálvin, de ii ádján guhká ovdal go lea uđasvárra. Olbmot berrejit leat várrugasat go johtet vilttiin gos eana állana eanet go 30 gráda, rávve Leavnnja Rukses Ruossa jođiheaddji, Roy Myrheim.
Son rávve olbmuid muitalit earáide gosa lea mannamin, johtit várrugasat ja dárkkistit, erenoamážit riddoguovllus, jávrriid ja ládduid jieŋa. Čaimmiha ja lohká
Finnmárkkus ii dárbbaš ballat ahte áfáiduvvá, dan dahká dušše máddin.
Miellahttolohku njiedjá ja lassána
Finnmárkku Rukses Ruossa neahttasiiddus leat namuhuvvon báikkálaš Rukses Ruossa eaktodáhtolaš searvvit.
– Ii Kárášjogas, ii Deanus, iige Unjárggas leat šat Rukses Ruossa searvi, lohká Oddvar Betten, gii leamaš Unjárgga Rukses Ruossa ovddeš jođiheaddji.
– Olu báikkiin leat Rukses
Ruossa searvvit loahpahuvvon. In dieđe manin olbmot eai háliit searvat eaktodáhtolaš bargui dahje áŋggirdeaddjit leat boarásmuvvan, lohká Myrheim.
Son muitala ahte leat maid riddoguovllus loahpahan Rukses Ruossa servviid, muhto muhtin guovlluin, nu mo Leavnnja Rukses Ruossa searvvis, lassána miellahttolohku dássidit.