Läm­min il­ma oon hy­vä

Ruijan Kaiku - - News -

Maa­pal­lon il­ma läm­pe­nee. Kun­ka se vai­kut­taa maanpruuk­hiin ja vil­je­le­mis­heen? Kun­ka kylm­hään ilm­haan har­jaant­tun­heet poh­jai­sen kas­vit pär­jät­hään?

Tut­kii­jat tut­kit­haan tä­tä mo­nes­sa maas­sa eri puo­li­la maa­pal­loo. Hol­tin klii­ma­la­bo­ra­too­rios­sa Troms­sas­sa uni­ver­si­tee­tin ja Ni­bion (Norwe­gian Ins­ti­tu­te of Bio­eco­no­my ) tut­kit­haan tä­nä vuo­na kun­ka nau­ris, pot­tu, gul­röt­te­ri se­kä mus­tik­ka, man­sik­ka ja hil­la, sa­moin ko hei­nä ja muu lamp­hait­ten ruo­ka pär­jät­hään ko niit­ten kas­vuo­lot muu­tut­haan.

Kas­vi­huon­heis­sa oon kym­me­nii kruk­kui mis­sä oon mus­tik­kaa, man­sik­kaa ja hil­laa. Huon­heit­ten läm­pöö, val­loo ja kos­teut­ta vai­he­tel­haan ja sit­te tut­kii­jat sel­vi­tet­hään kun­ka tä­mä muut­taa esi­mer­kik­si mar­joit­ten so­ke­ri­mää­rää. Het tut­kit­haan kans eri­lais­sii höys­töi.

– Juu­ri­kaa­lii oon jo tut­kit­tu. Se näyt­tää et­te ko juu­ri­kaa­li kas­vaa läm­pi­mäs­sä, sii­tä ei tu­le niin mak­kee ko mi­tä kyl­mäs­sä, tai­mi­bio­lo­gian pro­fes­so­ri Lau­ra Jaa­ko­la muis­te­lee.

Al­koi 1970-lu­vu­la

Ni­biol­la oon nuoin 25 tut­kii­jaa Hol­tis­sa eri vi­rois­sa ja pros­jek­teis­sa ja uni­ver­si­tee­ti­lä oon muu­tam­pi vir­ka. Yk­si Hol­tin tut­ki­mus­ti­lan pio­nee­riis­ta oli suo­ma­lai­nen tai­mi­bio­lo­gian pro­fes­so­ri Ola­vi Junt­ti­la jo­ka oon ol­lu pens­jo­nis­ti jo mon­ta vuot­ta mut­ta jo­ka vie­lä jos­kus ky­läs­tel­lee van­haas­sa työ­pai­kas­sa.

– Ola­vi Junt­ti­la oli mo­nen meiđän työn­tek­kii­jän oh­jaa­ja ko het olt­hiin nuo­ret opis­ke­li­jat, Lau­ra Jaa­ko­la tiet­tää.

Hol­tis­sa oon kol­me kas­vi­huo­net­ta. Net ra­ke­net­hiin 1970-lu­vu­la ko hom­man aloi­tett­hiin ja net oon täy­sin uuđis­tet­tu muu­tam­pi vuo­si aik­kaa, niin et­te läm­mön, va­lon ja kos­teuđen vai­het­te­lun saa­tet­haan pro­gra­mee­ra­ta daat­ta­ma­sii­ni­la. Kel­la­ris­sa oon ma­sii­ni­huo­net mis­sä oon kuusi mah­taa­vaa, vih­ris­tä kas­saa. Niit­ten si­sä­lä oon net ma­sii­nit mik­kä styy­rät­hään kas­vi­huon­hei­ta.

Ul­ko­na­ki oon eri­lais­sii kas­vi­kent­tii mis­sä tut­kii­jat saa­tet­haan sam­haan aik­haan tes­ta­ta kun­ka kas­vit ka­sut­haan nor­maa­lio­lois­sa. Yhđe­lä pie­ne­lä ken­tä­lä ul­ko­na oon oh­raa. Pii­an sii­tä saađ­haan jos­kus pai­ka­lis­ta mal­las­ta poh­jais­rui­ja­lais­ta öö­lii var­ten?

Kel­tai­nen ja la­tus­kai­nen nau­ris

Jör­gen Möl­mann tut­kii naur­hii­ta. ”Mål­sel­vin­nau­ris” oon ai­van le­gen­daa­ri­nen Troms­san lää­nis­sä. Se oon ai­van sa­man nä­köi­nen ja muo­toi­nen ko pö­rin­tei­nen suo­ma­lai­nen nau­ris: Kaun­hiin kel­tai­nen, la­tus­kai­nen ja ala­puo­li oon kes­kel­tä sy­vem­pi ko reu­noil­ta. Mål­sel­vin­nau­ris kui­tenk­haan ole tul­lu tän­ne Suo­mes­ta.

– Se tu­li tän­ne po­mo­rit­ten mu­ka­na 1850-lu­vu­la. Se oli en­nen purp­pu­ranfä­ri­nen ( ihan niin­ko suo­ma­lai­nen kas­ki­nau­ris. Journ. huom.) mut­ta vil­joo­jat oon va­lin­heet jat­ko­vil­je­lyk­seen kel­tai­set in­di­vii­dit ja sik­si se oon nyt kel­tai­nen, Ni­bion tut­kii­ja Möl­mann muis­te­lee.

Sen­jan jat­ko­kou­lun maa­ta­lous­o­sas­to Gi­bos­ta­dis­sa vas­taa mål­sel­vin­naur­hiin yl­lä­pi­tä­mi­ses­tä ja sie­me­nen tuot­ta­mi­ses­ta. Sie­men­tä ky­syt­hään pal­jon pai­ka­li­ses­ti mut­ta suo­ma­lai­set­ki oon ol­heet kii­nos­tun­heet täs­tä. Muu­ta­ma vuo­si aik­kaa Gi­bos­ta­dis­sa kä­vi suo­ma­lai­nen de­le­gaa­suu­ni kat­to­mas­sa naur­hiin vil­jo­mis­ta ja he­ti sen jälk­hiin «jo­ku» os­ti kaik­ki sie­me­net.

– Met em­mä tiiä ku­ka ne os­ti mut­ta pii­an net oon saat­tan­heet men­nä Suom­heen, Möl­mann nau­res­kel­lee.

Sii­tä oli sem­moi­nen seu­raa­mus et­te Gi­bos­ta­dis­sa hok­sat­hiin et­te se oon pa­rem­pi pro­dusee­ra­ta mål­sel­vin­naur­hiin sie­me­nii ene­män ko en­nen.

Mål­sel­vin­nau­ris luu­pin al­la

Möl­mann hak­kee puođis­ta pai­na­van nä­köi­sen flas­kun ja av­vaa kor­kin. Flas­kus­ta tul­lee ulos vaa­lee­ta höy­ryy. Hän kaa­taa si­tä iso­poo­ri­loov­haan.

– Mie häyđyin nout­taat lis­sää hui­laa­vaa nit­ro­gee­nii, hän se­lit­tää.

Toi­nen laa­ke­ri oon täy­nä naur­hii­ta mit­kä oon vil­jot­tu Gi­bos­ta­dis­sa. Jo­ka sä­kis­sä oon nu­me­ro- ja puks­taa­vi­koo­di. Möl­mann ot­taa ker­ra­la nel­je nau­ris­ta. Hän pun­nit­tee naur­hiit ja mer­kit­tee pai­not ylös. Hän pai­naa reiän naur­hiin lä­pi, pun­nit­tee pröö­vi­pa­lan ja lait­taa sen plas­tik­ki­röör­hiin.

Plas­tik­ki­röö­rin hän las­kee iso­poo­ri­loov­haan mis­sä oon hui­laa­vaa nit­ro­gee­nii. Se pit­tää -179 graa­dii!

– Pröö­vit sy­vä­jääđy­tet­hään sik­si et­te niis­sä ei ta­pat­tuis mit­hään ke­mial­lis­sii reaks­juu­nii mik­kä muut­tais nii­tä. Mie tut­kin sit­te sok­ke­ri­mää­rän ja kar­va­sain­heet, Möl­mann muis­te­lee.

Tä­män yk­si­vuo­ti­sen tut­ki­muk­sen ra­hat tul­lee Gro­fon­det AS:sta ja lo­kaa­li­ses­ta pro­dusent­tior­ga­ni­sa­suu­nis­ta min­kä ni­mi oon Ot­tar. Uni­ver­si­teet­ti aut­taa pröö­vit­ten ana­ly­see­raa­mi­ses­sa.

Nau­ris ja juu­ri­kaa­li trii­vas­tut­haan kyl­mäs­sä

– Kun­ka mål­sel­vin­nau­ris rea­gee­raa ko läm­pö lis­säint­tyy?

– Se oon sa­ma ko juu­ri­kaa­li­la: Naur­hiis­heen tul­lee ene­män vih­ris­tä ja ma­ku oon karv­haam­pi. Läm­pi­män il­man kans tul­lee kans kaa­li­koi­ta. Kaa­li­koi ei pär­jää tää­lä tal­ve­la, sil­lä se oon troop­pi­nen la­ji mi­kä tul­lee mei­le iđäs­tä. Tää­lä ei ole lu­pa käyt­täät myrk­kyi ja ai­nua kei­no suo­je­la tai­met kaa­li­koil­ta oon tai­mi­tuu­ki min­kä reu­nat kai­vet­haan maa­haan niin et­tei yk­sik­hään koi pää­se si­sä­le. Mut­ta tuu­kin al­la oon läm­min ja se lis­sää kas­vin vih­ris­tä ja naur­hiis­sa oon vä­hem­män sok­ke­rii.

– Mi­kä oon kyl­mä ja mi­kä oon lii­an läm­min ko pu­hut­haan maanpruu­kis­ta poh­jai­ses­sa?

– Kyl­mä eli nor­maa­li pit­kä­nai­jan kes­ki­läm­pö ke­sä­lä tää­lä +9 graa­dii ja läm­min oon yli +21 graa­dii, Möl­mann muis­te­lee.

Kys­sä­kaa­li eli knyyt­te­koo­li pär­jää läm­pi­mäs­sä ko se oon ete­län sort­ti. Brok­ko­lii­ki oon tut­kit­tu. Poh­jai­sen pit­käs­sä valk­kees­sa ke­säs­sä brok­ko­li ka­sut­taa isot knu­pit mut­ta sen fä­ri oon vä­hä­sen vaa­leem­pi ja pii­an se mais­tuu­ki vä­he­män.

Löy­tyy­kö bio­ener­gi­aa?

Yk­si huo­net oon täy­nä pe­lar­goo­nioi­ta. Niis­sä oon kaun­hiit ruusut mut­ta se näyt­tää sil­tä ko jok­hai­nen tai­mi olis siđot­tu vaa­lee­la lan­ga­la. Lan­ka oon Cuscu­ta-su­vun pa­ra­siit­ti­kas­vi (suo­mek­si hu­ma­la­vie­ras, nor­jak­si snyl­tetråd).

Gart­ne­ri Lei­dulf Lund ant­taa haa­ki­man­si­koi­le eri­lais­sii höys­töi.

Jør­gen Møl­mann tar prø­ver og må­ler suk­ke­rinn­hold i mål­selv­ne­per som er dyr­ket på Sen­ja vgs. i Gi­bos­tad. Forsk­nin­gen fi­nan­sie­res av Gro­fon­det AS og den lo­ka­le pro­dusen­tor­ga­ni­sas­jo­ner Ot­tar på Sen­ja.

Blå­baer som det fors­kes på ved Kli­ma­la­bo­ra­to­riet på i Tromsø, stam­mer fra Kvaløya, Is­land, Nord-Tyskland og fem uli­ke bred­de­gra­der i Fin­land.

Kje­mien må stem­me når man be­hand­ler fly­ten­de nit­ro­gen som hol­der -179 gra­der!

Liisa Koivulehto

liisa@rui­jan-kai­ku.no

Newspapers in Kven

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.