Kohdunrungon syöpä
Kohdunrungon syöpä eli kohtusyöpä havaitaan yleensä jo varhaisessa vaiheessa, koska oireet ovat niin selviä. Huono uutinen on, että vaikka syöpä havaittaisiinkin varhain, hoitona on lähes aina kohdun ja munasarjojen poistoleikkaus. Tämä vaikuttaa kuitenkin vain harvoin naisen hedelmällisyyteen, sillä suurin osa syövistä tulee vaihdevuosi-iän jo ohittaneille.
? Miten sairaus kehittyy?
Kohdunrungon syöpä kehittyy, kun kohtuontelon sisäpinnan normaalit solut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi. Syövän tarkka kehittymismekanismi ei ole selvillä, mutta riskitekijöinä pidetään ylipainoa, diabetesta, pitkään jatkunutta hedelmällisyysikää eli pitkään kestäneitä kuukautisia, synnyttämättömyyttä ja kohdun limakalvon liikakasvua. ? Kuka voi sairastua?
Kohdunrungon syöpä on naisten neljänneksi yleisin syöpä Suomessa. Tauti on harvinainen alle 40-vuotiailla, ja riski suurenee iän myötä. Yli 90 prosenttia sairastuneista on yli 50-vuotiaita ja puolet yli 65-vuotiaita. Vaihdevuosioireiden hoito pelkällä estrogeenilla suurentaa riskiä sairastua kohtusyöpään. Perinnölliseen paksusuolisyöpään liittyy myös suurentunut kohdunrungon syöpäriski, joten perinnöllisestä alttiudesta kärsivät ovat Suomessa yleensä seurantatutkimusten piirissä. Seurantaa tehdään 35 vuoden iästä alkaen. ? Mitä oireita kannattaa tarkkailla?
Jos oireet alkavat hedelmällisessä iässä eli ennen vaihdevuosia, niihin kuuluvat mm. kuukautisten muuttuminen selvästi runsaammiksi tai kuukautisten välissä tulevat vuodot. Vaihdevuosien alettua oireena on tavallisimmin verinen vuoto. Tutkimuksiin kuuluvat aina gynekologinen tutkimus, limakalvonäyte ja ultraäänitutkimus. Syövän levinneisyys selvitetään kuvantamistutkimuksilla ja kaikututkimuksella. Kohdun limakalvonäyte on yleensä varma tapa selvittää syövän olemassaolo. ? Millaisia hoitoja sairauteen on?
Suurin osa kohdunrungon syövistä löydetään niin varhaisessa vaiheessa, että syövästä paraneminen on vielä mahdollista. Suomessa viiden vuoden kuluttua diagnoosista vuosina 2012–16 elossa oli 84 prosenttia potilaista. Hoitona on yleensä leikkaus, jossa poistetaan kohtu ja munasarjat. Suuren leviämisriskin tapauksissa leikkauksessa poistetaan myös lantion alueen imusolmukkeita.