NIVELRIKKO

Ni­vel­vai­vat ovat niin ylei­siä, et­tä ne ovat suo­ras­taan kan­san­tau­te­ja ja niin ki­vu­liai­ta, et­tä niis­tä on mer­kit­tä­vää hait­taa. Ni­ve­lon­gel­mien ete­ne­mis­tä voi kui­ten­kin jar­rut­taa ja ki­pu­ja lie­vit­tää.

Kunto Plus - - ETUSIVU -

HANKALA SEURALAINE­N:

Jos pol­ku­pyö­rän ket­ju ja ra­tas pää­se­vät ruos­tu­maan, pyö­rä pyö­rii huo­nos­ti, kos­ka ruos­tei­set pin­nat ovat kar­hei­ta ja kit­ka suur­ta. Kun voi­te­lu­öl­jy on pois­sa, ruos­tei­nen ket­ju ja ra­tas han­kaa­vat vas­tak­kain ja ku­lut­ta­vat toi­si­aan. Ni­vel­ri­kos­sa eli os­teoart­roo­sis­sa ni­vel­pin­noil­le käy sa­moin, kun ni­vel­pin­to­ja peit­tä­vä rus­to vau­rioi­tuu ja ku­luu. Ni­vel­rus­toon ja luu­hun voi tul­la muu­tok­sia ja lii­ka­kas­vua, ja ni­vel­kap­se­li eli ni­vel­pus­sin sei­nä­mät pak­suun­tu­vat.

Ni­vel­rik­koa edel­tää usein lie­vä ni­vel­tu­leh­dus, mut­ta tu­leh­dus ei vält­tä­mät­tä ke­hi­ty ni­vel­ri­kok­si. Ni­vel­rus­to saat­taa myös vau­rioi­tua ni­vel­vam­mois­sa, nivelrikko voi ke­hit­tyä ni­ve­len vir­hea­sen­nos­ta, ran­kas­ta ja ku­lut­ta­vas­ta ras­kaas­ta ruu­miil­li­ses­ta työs­tä tai ää­rim­mäi­sen ran­kas­ta lii­kun­nas­ta.

Nivelrikko on jos­sain mää­rin pe­riy­ty­vää, ja mah­dol­li­ses­ti sen pe­riy­ty­mi­seen vai­kut­taa usei­ta eri gee­ne­jä. Yli­pai­no li­sää ni­vel­ri­kon ris­kiä var­sin­kin jal­ko­jen ni­vel­ten ni­vel­ri­kos­sa, mut­ta kaik­kein tär­kein ni­vel­rik­koon joh­ta­va te­ki­jä on kui­ten­kin ikään­ty­mi­nen.

Ni­vel­tu­leh­dus on usein pa­ran­net­ta­vis­sa. Ni­vel­tu­leh­dus eli art­riit­ti voi ol­la eli­mis­tön reu­ma­pe­räi­nen au­toim­muu­ni­reak­tio tai tu­leh­dus voi ol­la vi­ruk­sen tai bak­tee­rin ai­heut­ta­ma tai ni­ve­let voi­vat tu­leh­tua lii­an ras­kaan tai vää­rän­lai­sen kuor­mi­tuk­sen vuok­si.

Ni­vel­tu­leh­duk­sen erot­ta­mi­nen ni­vel­ri­kos­ta on tär­ke­ää sik­si, et­tä ni­vel­tu­leh­duk­sen hoi­to on yleen­sä si­tä te­hok­kaam­paa, mi­tä pi­kem­min se pääs­tään aloit­ta­maan.

Rus­to rik­kou­tuu

Ukk-ins­ti­tuu­tin mu­kaan pol­ven tai lon­kan ni­vel­ri­kos­ta kär­sii Suo­mes­sa noin 400 000 hen­ki­löä, jois­ta nel­jän­nes­mil­joo­nal­la nivelrikko hait­taa toi­min­ta­ky­kyä. Luus­ton ki­vut­to­maan toi­min­taan tar­vi­taan rus­toa. Se on si­le­ää ja kim­moi­saa ku­dos­ta, jo­ta on

lui­den päis­sä. Rus­ton teh­tä­vä­nä on liit­tää ni­ve­let toi­mi­vas­ti toi­siin­sa. Ni­ve­let toi­mi­vat luus­ton is­kun­vai­men­ti­mi­na, ja ni­vel­nes­te voi­te­lee rus­to­pin­tai­set ni­ve­let niin, et­tä ne liu­ku­vat toi­si­aan vas­ten vai­vat­to­mas­ti.

Rus­ton heik­ko puo­li on se, et­tä rik­kou­tu­nut rus­to uusiu­tuu erit­täin huo­nos­ti. Ter­ve ni­vel­rus­to uusiu­tuu jat­ku­vas­ti, ja lii­kun­ta suo­jaa ja jo­pa pak­sun­taa ni­vel­rus­toa, kun taas liik­ku­mat­to­mus peh­men­tää ja hei­ken­tää si­tä ja te­kee sen her­kem­mäk­si vau­rioi­tu­mi­sel­le.

Jos ni­vel­rus­to va­hin­goit­tuu, rus­to­na­lai­nen luu al­kaa kasvaa lii­kaa, ja luun reu­naan voi tul­la luu­piik­ke­jä, jot­ka ra­joit­ta­vat ni­vel­ten lii­ke­ra­to­ja ja ai­heut­ta­vat ki­pua. Tä­mä hait­taa liik­ku­mis­ta, jol­loin li­hak­set al­ka­vat hei­ke­tä. Ni­vel­kap­se­li eli ni­vel­pus­si pak­su­nee, ja ni­vel­nes­teen toi­min­ta heik­ke­nee ja si­tä jää ni­ve­leen lii­kaa, kun si­tä ei imey­dy rus­toon en­ti­seen ta­paan, ja ni­ve­let tur­poa­vat.

Ni­ve­lon­gel­mat voi­vat joh­tua jo­ko ni­vel­ri­kos­ta tai ni­vel­tu­leh­duk­ses­ta, jo­hon on mo­nia eri syi­tä, ku­ten reu­ma­sai­rau­det, bak­tee­rit ja vi­ruk­set tai bak­tee­ri- ja vi­rus­tau­dit, joi­den jäl­ki­tau­ti­na tu­lee ni­vel­tu­leh­dus.

Sa­mat oi­reet mut­ta eri sai­rau­det

Ni­vel­reu­ma on au­toim­muu­ni­sai­raus, jon­ka oi­rei­siin kuu­luu ni­vel­tu­leh­dus. Ni­vel­reu­ma ja nivelrikko ovat kak­si eri asi­aa, ja nii­den syyt poik­kea­vat toi­sis­taan.

Ni­vel­ri­kon ylei­syys on pit­käl­ti seu­raus­ta sii­tä, et­tä ih­mi­sen eli­ni­kä on pi­den­ty­nyt ly­hyes­sä ajas­sa niin pal­jon, et­tä ih­mis­la­jin ke­hi­tys ei ole py­sy­nyt pe­räs­sä. Ih­mi­sen eli­mis­tö ei ole eh­ti­nyt ke­hit­tyä kes­tä­mään pit­käs­ti yli 40 vuo­den mit­tais­ta elin­kaar­ta. Ni­vel­ten rus­tot eh­ti­vät väis­tä­mät­tä ku­lua, kun eli­ni­kä on kak­sin­ker­tais­tu­nut.

Ni­vel­tu­leh­duk­set, jot­ka ei­vät joh­du ni­vel­ri­kos­ta, voi­vat joh­tua strep­to­kok­ki­tai sta­fy­lok­ki­bak­tee­rien ai­heut­ta­mas­ta tu­leh­duk­ses­ta ni­ve­les­sä, go­no­ko­kin ai­heut­ta­mas­ta tip­pu­ris­ta tai bor­re­lioo­sis­ta. Ni­vel­tu­leh­dus voi tul­la myös bak­tee­ri­tu­leh­duk­sen, ku­ten ai­vo­kal­von­tu­leh­duk­sen, kla­my­dian tai sal­mo­nel­lan tai muun ri­pu­li­tau­din jäl­ki­tau­ti­na. Syy voi ol­la myös Po­gos­tan tau­ti- tai pik­ku­rok­ko­vi­rus tai kih­ti. Myös au­toim­muu­ni­sai­rau­det sar­koi­doo­si, SLE, pso­ria­sis ja ni­vel­reu­ma ai­heut­ta­vat ni­vel­tu­leh­dus­ta. Au­toim­muu­ni­sai­rauk­sis­sa eli­mis­tön oma im­muu­ni­jär­jes­tel­mä luu­lee ter­vei­tä ni­vel­kal­vo­jen ni­vel­nes­tet­tä tuot­ta­via so­lu­ja tau­di­nai­heut­ta­jik­si ja käy nii­den kimp­puun ai­heut­taen tu­leh­duk­sen, mi­kä vä­hi­tel­len al­kaa va­hin­goit­taa myös ni­vel­rus­toa.

Ni­vel­tu­leh­dus­ta ai­heut­ta­van au­toim­muu­ni­reak­tion syy­tä ei tun­ne­ta, mut­ta it­se sai­raus on hy­vin van­ha. Mo­nia tu­han­sia vuo­sia van­hois­sa luu­ran­gois­sa on ha­vait­tu ni­vel­reu­ma­pe­räi­sen ni­vel­tu­leh­duk­sen ai­heut­ta­mak­si so­pi­via vau­rioi­ta.

Ni­vel­vau­riois­ta joh­tu­vat ki­vut saat­ta­vat poi­ke­ta toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti. Joil­la­kin saat­taa ol­la to­del­la pa­has­ti ku­lu­neet ni­ve­let, mut­ta ei juu­ri­kaan ki­pu­ja, kun taas toi­sel­la vau­riot voi­vat ol­la vä­häi­siä, mut­ta ki­vut ko­via. Li­säk­si ni­vel­tu­leh­duk­sen hoi­to­tu­lok­set ovat hy­vin yk­si­löl­li­siä: mi­kä te­ho­aa yh­del­le ei vält­tä­mät­tä te­hoa­kaan toi­sel­le. Lääk­keet voi­vat myös vä­hi­tel­len la­ka­ta toi­mi­mas­ta, kun im­muu­ni­puo­lus­tus op­pii kier­tä­mään lääk­keen ja al­kaa jäl­leen käy­dä ni­ve­len kimp­puun.

Ris­kiä voi pie­nen­tää

Ni­vel­vai­vo­ja ei voi ai­na eh­käis­tä en­nal­ta, mut­ta nii­den to­den­nä­köi­syyt­tä voi pie­nen­tää. Ni­vel­ri­kon ris­ki pie­ne­nee, kun vält­tää yli­pai­noa ja ni­vel­vam­mo­ja, syö ter­veel­li­ses­ti, liik­kuu koh­tuul­li­ses­ti ja nou­dat­taa työ­er­go­no­mi­aa. Tu­pa­koin­nin ja kah­vin vält­tä­mi­nen voi pie­nen­tää ni­vel­reu­man ris­kiä, mut­ta pe­rin­nöl­li­sil­le ris­ki­te­ki­jöil­le, ku­ten ku­dos­tyy­pil­leen, ei oi­kein voi mi­tään.

Mi­tä ni­vel­vai­voil­le voi teh­dä

Bak­tee­ri­pe­räi­nen ni­vel­tu­leh­dus on hoi­det­ta­vis­sa an­ti­bioo­teil­la, sa­moin mui­den bak­tee­ri­tau­tien lau­kai­se­mat ni­vel­tu­leh­duk­set. Reu­ma­lääk­kei­den li­säk­si vä­li­me­ren ruo­ka­va­lio on hy­väk­si ni­vel­reu­maa sai­ras­ta­vil­le.

Ni­vel­ri­kon ete­ne­mis­tä voi vain jar­rut­taa, sil­lä se ei ole pa­ran­net­ta­vis­sa. Ni­vel­ki­pu­ja voi lie­vit­tää ki­pu­lääk­keil­lä, ja pol­vi- ja lonk­ka­ni­ve­let voi­daan vii­mei­se­nä mah­dol­li­suu­te­na kor­va­ta te­ko­ni­ve­lil­lä, jot­ka ke­hit­ty­vät ko­ko ajan.

Lii­kun­ta voi ai­heut­taa ki­pua, jos se ra­sit­taa ki­pe­ää ni­vel­tä, mut­ta ni­ve­liä tu­ke­va li­hak­sia vah­vis­ta­va lii­kun­ta on hy­väk­si. Olen­nais­ta on siis löy­tää so­pi­va ta­pa liik­kua, jo­ka on riit­tä­vän hel­lä­va­rai­nen on­gel­mal­li­sil­le ni­ve­lil­le mut­ta vah­vis­taa sil­ti li­hak­sia. Kos­ka yh­tä yleis­pä­te­vää lii­kun­ta­suo­si­tus­ta ei voi an­taa, seu­raa­vil­la si­vuil­la on vink­ke­jä ni­ve­lon­gel­mis­ta ja eri­tyi­ses­ti ni­vel­ri­kos­ta kär­si­vil­le so­pi­vis­ta lii­kun­nan la­jeis­ta se­kä sii­tä, mi­tä kan­nat­taa vält­tää.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.