Mitä positiivinen psykologia on?
Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen hyvinvoinnin, onnellisuuden, voimavarojen ja positiivisen kehityksen edistämiseen. Suuntauksen puolestajapuhuja Martin Seligman on tunnistanut hyvinvoivissa ja itsensä onnellisiksi tuntevilla ihmisillä olevan viisi yhteistä ominaisuutta eli kirjainlyhenteenä PERMA: Positive emotion (myönteiset tunteet), Engagement (osallistuminen), Relationships (hyvät ihmissuhteet), Meaning (elämän merkityksellisyys) ja Accomplishment (päämäärien saavuttaminen). Näitä asioita harjoittamalla voit parantaa elämänlaatuasi lähtötilanteestasi riippumatta.
nostaa onnellisuuden perustasoa. Usein kuvitellaan, että vain ulkoiset olosuhteet kuten pulskempi lompakko, lapsen saaminen tai kumppanin löytäminen voivat tehdä onnellisiksi, mutta tutkimus on osoittanut, että jopa lottovoittajien onnellisuus palaa entiselle tasolleen vuoden sisällä. Pysyvämpää parannusta elämisen laatuun voi kuitenkin saada, kun työstää ja muokkaa omia ajattelumallejaan.
Onnen voi mitata kehosta
Koeta muistella jotain tilannetta, jossa olit onnesi kukkuloilla. Miltä se tuntui kehossa? Lämpönä rinnassa, kuplivana nauruna, lihasten rentoutumisena? Positiivisen psykologian tutkimukset osoittavat todeksi arjesta tutun havainnon, että myönteiset ajatukset vaikuttavat kehoon. Jos tutkijat laittavat surulliset ihmiset ajattelemaan positiivisia asioita, voi tulokset mitata heidän sykkeestään, hengityksestään, stressihormonitasojensa alenemisesta ja niin edelleen.
Tämä on hienoa, mutta miten ihmiset saadaan yhtäkkiä ajattelemaan myönteisiä ajatuksia, etenkin jos heillä todellisuudessa menee surkeasti? Silloin voi tarttua aiemmin mainittuihin 24 vahvuuteen ja treenata niitä. Ihmisaivot eivät valitettavasti tee myönteisestä ajattelusta helppoa, sillä ne eivät ole juuri kehittyneet ajoista, jolloin ihmisen täytyi olla jatkuvasti varuillaan savannilla vaanivien saalistajien varalta. Mielellä on taipumus kiinnittää huomiota kielteisiin ja uhkaaviin tapahtumiin, joten on aivan luonnollista, että aivot tarvitsevat apua voidakseen ajatella myönteisemmin. Yksi keskeisimmistä vahvuuksista, joita voit harjoittaa, on kiitollisuus.
Kiinalaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 501 yliopisto-opiskelijaa, kiitollisuuden harjoittaminen ei ainoastaan vähentänyt masennusta, vaan myös ehkäisi sen uusimista rauhoittamalla mieltä ja vähentämällä ajatusten myllerrystä.
Yhdysvalloissa, Indianan Bloomington-yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa taas todettiin, että kiitollisuuden aiheiden kirjoittaminen ylös paransi koehenkilöiden henkistä hyvinvointia huomattavasti. 293 opiskelijaa, jotka olivat hakeneet mielenterveysapua, jaettiin kolmeen ryhmään: ensimmäinen ryhmä sai psykoterapiaa, toinen ryhmä sai psykoterapiaa ja ohjeistuksen kirjoittaa stressikokemuksistaan ja kolmas ryhmä sai terapiaa ja tehtävän pitää päiväkirjaa asioista, joista he kunakin päivänä saattoivat tuntea kiitollisuutta. Kun tutkimus päättyi, kolmannen ryhmän opiskelijat voivat henkisesti merkittävästi paremmin kuin kahden muun ryhmän jäsenet, ja vaikutus oli pitkäaikainen.
Kiitollisuuden aiheiden havainnoiminen siis kannattaa, jos elämä tuntuu mielenkiinnottomalta ja yksitoikkoiselta. Jos tämä ei vielä vakuuttanut, niin lisättäköön, että sen, että tuntee kiitollisuutta, on todettu parantavan unta, mielialaa, vireyttä, verenkiertoa ja jopa ruokailutottumuksia, kertoo tutkimus Kalifornian yliopistosta.
Uudet tavat luodaan aivoissa
Positiivisen ajattelun harjoittaminen luo kirjaimellisesti uusia yhteyksiä aivoissa. Ennen harjoittelun aloittamista on hyvä kysyä itseltään, mitä ominaisuutta itsessään erityisesti pitäisi kehittää voidakseen paremmin. Onko haasteena
esimerkiksi ilon tunteminen tai omanarvontunto? Kykyjen vahvistumista tehostavat positiivisten kokemusten kirjoittaminen muistiin ja niiden tietoinen ajatteleminen, sillä ne kumoavat aivojen luontaisen pessimismin vaikutuksia. Vaikka se saattaa kuulostaa oudolta, onnellisuus on kyky, jota voi harjoitella, eikä pelkästään geenien määräämä osa perusluonnetta. Otetaan konkreettinen esimerkki siitä, miten positiivista ajattelua voi soveltaa arkeen. Kuvitellaan, että töissä on tiukka aikaraja, jota pitää noudattaa. Jos näkee jo etukäteen sielunsa silmin, kuinka varmasti myöhästyy aikataulusta ja saa siksi kuulla kunniansa, on tärkeää opetella tunnistamaan kielteinen ennakkoasenne antamatta sen kuitenkaan vaikuttaa toimintaansa. On huomioitava ajatus, mutta annettava sen mennä menojaan – kuin junan, joka saapuu samalle laiturille ja jonka kyytiin ei aio nousta. Toinen toimivaksi havaittu keino on ajatella rakentavampia ajatuksia. Kannattaa kuvitella, että työt sujuvatkin mukavasti, tehtävät tulevat valmiiksi ajallaan ja kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Uusi ajatusmalli muuttuu tavaksi toistojen avulla, sillä ne muovaavat ajan mittaan aivoihin uuden polun. Ensimmäinen yritys ajatella myönteisesti haastavassa tilanteessa voi tuntua todelliselta voimainponnistukselta, mutta siinä voi silti onnistua. Ajan ja toistojen myötä asennoitumistaan, tapojaan ja elämänlaatuaan voi muuttaa.
Kirjoita myönteinen ylös
Hyvä tapa harjoittaa kiitollisuutta on pitää kiitollisuuspäiväkirjaa. Parasta on kirjoittaa asiat ylös, mutta kirjaa voi myös pitää ajatuksissaan. Ideana on löytää asioita, joita arvostaa elämässä, kuten näkymää makuuhuoneen ikkunasta, kiinnostavia työtehtäviä tai iltaruokaa kumppanin kanssa. Tehtävässä on vain kaksi sääntöä: asioista on aidosti tunnettava kiitollisuutta ja niitä on ajateltava, kunnes tunne jää sekä kehon että mielen muistiin.
Tärkeää ei nimittäin ole vain ajatus vaan myös tunne, jonka se herättää. Kiitollisuutta tulee todella tuntea, jotta harjoituksesta olisi hyötyä. Vaikka esimerkiksi omia lapsiaan arvostaisi kovasti, aina ei vain tunnu siltä. Silloin sen voi jättää kirjoittamatta. Jossakin päivässä voi nähdä vain pikkiriikkisen hitusen jotain hyvää. Sekin on OK. Kirjoittaminen on lupa aloittaa jostakin, vaikka kuinka pienestä.
Moni tietää teoriassa, että kiitollisuus tekee hyvää, mutta onnellisuuden tasoa pystyy muuttamaan vain jatkamalla harjoittelua sitkeästi. Harjoituksen pitää muodostua päivittäiseksi rutiiniksi. Silloin voi huomata, että ilon ja onnellisuuden kokemuksiin pääsee käsiksi aivan tavallisissa arjen tapahtumissa ja elämää alkaa hiljalleen arvostaa uudella tavalla. Kuka tietää, ehkä jonain päivänä laskiessaan pään tyynyyn voikin hymyillä tyytyväisenä ja kiitollisena kaikesta siitä hyvästä, mitä päivä on tuonut tullessaan.