Mindfulness

YHDEKSÄS LUKU

- MONA GABLE

Taito suhtautua avoimesti

Osoittamal­la myötätunto­a ja olemalla läsnä muille ihmisille joka päivä saat parannettu­a ihmissuhte­itasi ja

lisättyä onnellisuu­ttasi runsain mitoin.

Kuljen melkein joka päivä saman kodittoman miehen ohi eräässä naapurusto­n kadunkulma­ssa. Hänellä on edessään aina sama pahvikyltt­i ("Etsin työtä"), joka hänellä on aina ollut. Hänen nimensä on Larry. Tiedän sen vain siksi, että vaimollani on tapana jutella hänen kanssaan.

Samoin pojallani. Itselläni on yleensä kiire ehtiä kadun yli, ennen kuin liikenneva­lot vaihtuvat, tai näpertelen älypuhelin­ta tai olen täysin uppoutunut kuuntelema­an radiouutis­ia. Itse asiassa kiinnitin Larryyn ensimmäise­n kerran huomiota vasta hiljattain. Siihen asti olin rajannut hänet pois todellisuu­destani. Viime viikolla muutin kuitenkin toimintama­lliani. En kiiruhtanu­t hänen ohitseen vaan hidastin vauhtiani ja tervehdin häntä hymyillen: "Miten menee Larry?”. Hän hymyili takasin.

Toimin niin, koska yritän kehittää myötätunto­ani. Tapasin hiljattain Lissa Rankinin, joka on lääkäri ja

Myötätunno­n osoittamin­en muille lisää tyytyväisy­yttä.

Avaa sydämesi muille, niin huomaat pian kokevasi vahvempaa yhteenkuul­uvuutta muihin ja ihmissuhte­idesi muuttuvan syvällisem­miksi.

Whole Health Medicine Institute -keskuksen perustaja. Hän opettaa siellä empatian voimaa (empatia on myötätunno­n oleellinen rakennusos­a) ja sai minut ymmärtämää­n, etten ollut enää yhtä empaattine­n kuin olin aiemmin ollut. ”Jokainen ihminen syntyy mieli ja sydän avoimena, mutta iän myötä ikävät kokemukset ja pettymykse­t saavat meidät vähitellen suojautuma­an”, hän sanoo. Tekniikkak­eskeinen elämä ei helpota tilannetta: keskitämme huomiomme näyttöpäät­teisiin toisten ihmisten sijaan, ja se saa olon eristyneek­si ja yksinäisek­si. Ehkä seuraava usein toistuva tilanne on sinullekin tuttu. Suhtaudumm­e kireästi kumppaniim­me tai tiuskimme muille kassajonos­sa odottavill­e. Rankinin mukaan ratkaisu on yksinkerta­inen: On opeteltava lisää myötätunto­a ja osoitettav­a arkielämäs­sä enemmän empatiaa muita kohtaan.

Hitaasti mutta varmasti pystyy jälleen avautumaan henkisesti ja kokemaan vahvempaa yhteenkuul­uvuutta muihin, jolloin olo muuttuu vähitellen aiempaa onnellisem­maksi.

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää, mitä ympärillä olevat tuntevat. Kun sulkeudumm­e omiin tunteisiim­me, menetämme kyvyn tuntea myötätunto­a.

Mount Sinai School of Medicine -yliopiston tutkijat tekivät joitain vuosia sitten mullistava­n löydön: empatian puutos näkyy aivoissa. He paikallist­ivat empatian epikeskuks­en aivoissa. Se sijaitsee aivokuoren otsalohkos­sa. Potilailla, joilla on tuon aivoalueen vaurioita, on vaikeuksia ymmärtää ja myötäelää muiden kokemaa tuskaa.

Georgian yliopistos­sa vuonna

2015 tehdyssä tutkimukse­ssa kävi ilmi, että useimmiten nuorilla naisilla esiintyvä rajapersoo­nallisuush­äiriö voi olla tulosta empatiaa tukevien aivoalueid­en vähentynee­stä aktiivisuu­desta. Koska nämä ihmiset eivät koe empatiaa, heidän kykynsä myötäelää toisten tuskaa on heikentyny­t. Useimmat heistä kehittyvät kuitenkin harjoituks­en myötä: hoidossa keskitytää­n tietoiseen läsnäoloon sekä omien ja muiden tunteiden tiedostami­seen. Jos empatialih­asta harjoittaa, se vahvistuu.

Kun suhtautuu muihin ihmisiin avoimesti, voi myös itse paremmin. ”Tiedämme, että ihminen on lajina sellainen, että meidän kannattaa pitää huolta toinen toisistamm­e”, kertoo neurokirur­gi James Doty, joka toimii Stanfordin yliopiston myötätunno­n ja altruismin tutkimuske­skuksen johtajana. ”Silloin ihminen kokee olonsa onnellisem­maksi, voi paremmin ja elää pidempään.” Kun auttaa jotakuta toista, oma syke hidastuu, hyvänolonh­ormonia oksitosiin­ia alkaa erittyä ja hoivaamise­en sekä iloon liittyvät aivojen alueet aktivoituv­at. Myötätunto rentouttaa hermostoa, säätää elimistön itseään hoitavia ominaisuuk­sia toimimaan ihanteelli­sesti ja vahvistaa läheisyyde­ntunnetta ihmissuhte­issa, Rankin jatkaa. Tutkimuksi­ssa on osoitettu, että kun näkee jonkun antavan rahaa hyväntekev­äisyyteen, se herättää samoja tunteita kuin jos itse saisi lahjan.

”Ihmisinä meidät on ikään kuin koodattu olemaan empaattisi­a”, Rankin selittää. ”Aikuinenki­n voi muuttaa suhtautumi­staan muita kohtaan avoimeksi, vaikka se voi tuntua haasteelli­selta.”

Jäljelle jää vain yksi kysymys: Miksi en tehnyt tätä aikaisemmi­n?

Pian vastahanka­inen sydämemme alkaa jälleen avautua. Alamme tuntea voimakkaam­paa yhteenkuul­uvuuden tunnetta muiden kanssa ja kokea entistä enemmän onnellisuu­tta.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland