NELJÄSTOISTA LUKU

Mindfulness lääkkeenä

Vasta kun zenbuddhalainen nunna sisar Dang Nghiem luopui työstään lääkärinä, johon hän oli saanut perinteisen koulutuksen, hän ymmärsi mitä parantaminen on. Nyt hän on

Thich Nhat Hanhin oppilas.

Sisar Dang Nghiem on 48-vuotias. Hän istuu meditaatiohuoneen lattialla lootusasennossa ja säteilee kadehdittavaa tyyneyttä, kuten voi vain ihminen, joka kykenee istumaan tuntikaupalla hiljaa vaihtamatta asentoa. Hänet tunnistaa muustakin kuin buddhalaisen luostarielämän ulkoisista merkeistä: lyhyiksi ajelluista hiuksista ja ruskeasta nunnankaavusta. Sisar Dangista säteilee jonkinlainen sisäinen rauha, jonka voisi kuvitella olevan hänelle synnynnäistä. Niin ei kuitenkaan ole.

Seitsemäntoista vuotta sitten meditointi ei todellakaan kuulunut hänen elämäänsä. Hänen nimensä oli tuolloin Huynh Thi Ngoc Huong, hän työskenteli yleislääkärinä ja asui kumppaninsa Johnin kanssa

San Franciscossa. Hän oli pienestä pitäen tiennyt haluavansa omistaa elämänsä muiden auttamiseen. Muutettuaan 16-vuotiaana Vietnamista Yhdysvaltoihin ja valmistuttuaan sittemmin San Franciscon Kalifornian

Todellinen läsnäolo lievittää kipuja erittäin tehokkaasti.

yliopistosta lääkäriksi, hän oli ulkoisesti arvioituna saavuttanut tavoitteensa: hänellä oli arvostettu ammatti ja sydänystävään ja kumppaninaan John. Hän oli kulkenut pitkän matkan alkuperäisistä lähtökohdistaan.

Hän syntyi 1968 KESKIVIETNAMISSA keskelle sodan melskettä. Hänen vietnamilainen äitinsä oli tullut vain käymään hänen elämäänsä. Hän ei saanut koskaan tietää, kun hänen isänsä oli, mutta hänelle kerrottiin isän olleen amerikkalainen sotilas. Suuren osan lapsuudestaan Dang joutui selviämään itse ja hänen sukulaisensa pahoinpitelivät häntä sekä henkisesti, fyysisesti että seksuaalisesti. Hän palvoi isoäitiään ja haki turvaa tämän luota.

Isoäiti halusi, että Dang ja hänen pikkuveljensä saisivat suvun ensimmäisinä edustajina yliopistokoulutuksen, ja vuonna 1985 hänen onnistui saada lapset lastenkotiin Yhdysvaltoihin.

Se oli mahdollista siksi, että Yhdysvaltojen ja aasialaisten maiden välisestä maahanmuutosta oli säädetty laki, jonka mukaan Yhdysvaltain ja Vietnamin kansalaisten yhteisillä lapsilla oli oikeus hakea Yhdysvaltain kansalaisuutta. Kun sisar Dang alkoi opiskella lääkäriksi, hän ja hänen veljensä olivat eläneet viidessä eri lastenkodissa.

Syyskuussa 1999 sisar

Dang sai laillistetun oikeuden toimia lääkärinä. Hänen elämäntilanteensa oli täysin erilainen kuin hänen vaikeassa nuoruudessaan, mutta lapsuudesta asti mukana kulkeneista tunteista ja masennuksesta hän ei ollut päässyt eroon. Kun alakuloisuus valtasi hänet, hänellä oli tapana etääntyä Johnista ja vetäytyä omiin oloihinsa. Niin kävi usein. Hieman ennen Dangin 31-vuotissyntymäpäivää John ehdotti, että he juhlistaisivat syntymäpäivää matkustamalla rannikolle. Hän sanoi haluavansa olla itsekseen ja matkustaa yksin. Muutamaa päivää myöhemmin syntymäpäiväaamuna, Dang oli töissä, ja sai sinne tiedon, että John oli hukkunut. Se oli hänen viimeinen päivänsä lääkärinä.

Johnin äkillisen poismenon aiheuttama tuska oli sietämätön, ja hänen oli pakko kääntää huomionsa sisäänpäin.

”Kun lääkäri ei parane, vaan on itse haavoittunut, hän ei kykene hoitamaan muita riittävän hyvin”, sisar Dang selittää.”

Hän oivalsi, että voidakseen auttaa muita hänen oli kohdattava vaikea menneisyytensä: ”Olin aina ajatellut, että jos minusta tulee joskus oikein menestynyt, jos löydän jonkun jota rakastan, niin se korvaisi kaikki lapsuuden kauhukokemukset. En kuitenkaan ollut onnellinen, koska en tiennyt, miten minun kuului käsitellä menneisyyttäni.”

Vain muutamaa viikkoa ennen Johnin kuolemaa sisar Dang oli osallistunut tunnetun ja arvostetun zenmestari Thich Nhat Hanhin ohjaamaan viiden päivän mindfulnessretriittiin. Muistelmissaan sisar Dang kertoo, miten John esitteli hänelle ensi kertaa käsitteen mindfulness: tietoisen läsnäolon nykyhetkessä meditaation ja hengitykseen keskittymisen avulla. Hän oli jo Johnin kanssa omaksunut sen osaksi elämäänsä, mutta syvällinen kokemus tietoisesta läsnäolosta Thich

Nhat Hanhin ohjauksessa muutti jotain hänessä pysyvästi. ”Se osoitti minulle, että on olemassa konkreettisia menetelmiä”, hän kertoo. ”On olemassa tie, tapa elää, jota voin harjoittaa ja

Mieli on kuin puutarha: rikkaruohoja on kitkettävä mutta samalla on istutettava kukkasia. Jos vain kitkee rikkaruohoja, uupuu.

parantua samalla.” Hän ei halunnut enää jatkaa lääkärinä, vaan hän päätti ainakin joksikin aikaa keskittyä vain parantamaan itseään ja muita opiskelemalla ja opettamalla tietoista läsnäoloa. Hän pakkasi omaisuutensa ja muutti Thich Nhat Hanhin luostariin eteläranskalaiseen Plumin kylään.

Siitä on nyt 17 vuotta. Nyt hän elää New Yorkissa Magnolia

Groven luostarissa. ”Lopetin työni lääkärinä, mutta jatkoin työtäni parantajana – nyt en vain enää tee lääkemääräyksiä”, hän toteaa. ”Kun joku hakeutuu luokseni, tarjoan hänelle kaiken mindfulnessenergiani. Nyt lääkäri, parantunut ihminen ja parantamisprosessi eivät enää ole kolme erillistä asiaa.”

Tämän hän oppi matkallaan:

Hengitys parantaa, aika ei

Se, että aika parantaa haavat, on pelkkä myytti. Aika ei paranna. Hengitys ja mindfulness sen sijaan tekevät niin. Vielä kauan sen jälkeen, kun olet ollut traumaattisessa tilanteessa, saatat stressaantua, kun näet jotain, kuulet jotain, haistat jotain tai kosket jotain, mikä muistuttaa alkuperäistä tilannetta. Minut pelasti hengityksen avulla saavuttamani tietoinen läsnäolo. Silloin tällöin asetuin pitkäkseni, hengitin ja laskin kädet vatsalleni, jotta hengitys olisi hitaampaa ja jotta kehoni maadoittuisi. Hengityksen avulla voi oppia hidastamaan omaa stressireaktiotaan, olipa se sitten taisteleminen, pakeneminen tai jähmettyminen. Jos pystyt toimimaan näin silloin, kun olet paraikaa keskellä voimakasta kokemusta, pystyt suhtautumaan seuraavaan muistutukseen traumasta rauhallisemmin, tiedostavasti läsnä ollen ja kirkkaasti ajatellen.

Voi antaa ilon versoa kärsimyksen keskellä

John kuoli 17 vuotta sitten. Ikävöin häntä yhä joka päivä, mutta olen oppinut toivottamaan ilon ja rauhan jokaiseen hengenvetooni, vaikka tunnen myös tuskaa. Kummankin on sallittava olla osa elämää samanaikaisesti. Elämä on kuin puutarha: rikkaruohoja on kitkettävä mutta samalla on istutettava kukkasia. Jos vain kitkee rikkaruohoja, uupuu ja menettää toivonsa. Jos sen sijaan istuttaa riittävän paljon kukkia, lopulta rikkaruohoille jää vähemmän tilaa.

Sovellettu buddhismi tarkoittaa kokopäiväistä mindfulnessia

Emme kehota varaamaan joka päivä yhtä tuntia tyynyllä istumiseen. Emme kehota luopumaan työpaikasta ja muuttamaan vuorille. Kehotamme vain: kun syöt, älä syö tulevaisuudessasi.

Sisar Dang harjoittaa sovellettua buddhismia kävelymeditaation avulla.

Älä syö suruusi. Älä syö juuri päättyneen riidan vuoksi. Syö. Jos kävelet, kävele. Jos ajat, aja. On päätettävä elää nykyhetkessä kerta toisensa jälkeen. Kun havaitset, että et ole tietoisesti läsnä, juuri silloin olet tietoisesti läsnä. Palaat siihen uudestaan ja uudestaan. Kyse on henkisestä harjoittelusta.

Voit pitää kuolleet elossa

Kun joku kuolee ja olet surun murtama, näet tilanteen niin, että tuo ihminen on niin kuollut kuin vain olla voi. Voit kuitenkin opetella kutsumaan vainajan henkisen olemuksen luoksesi ja pyytämään häneltä sillä tavoin apua ja kokemaan, että hän on yhä omalla tavallaan läsnä elämässäsi. Kun näen violetin kukkasen, muistan aina, että John piti juuri violeteista kukista, ja se saa minut hymyilemään. Sellaisina hetkinä kukkanen muuttuu mielessäni Johniksi.

Mindfulness on tehokas lääke

Mindfulness on tehokkain käytettävissä oleva ennaltaehkäisevä lääke, koska se opettaa pitämään huolta itsestä. Sen avulla oppii olemaan vahingoittamatta itseä tai muita fyysisesti tai tunnetasolla. Kun opiskelin lääkäriksi, opin, että monien sairauksien taustalla ovat elämäntavat ja että merkittävin vaikuttava tekijä on stressi.

Stressi sairastuttaa. Suvussani on diabeetikkoja. Äidilläni oli diabetes ja samoin enollani.

Minua neljä vuotta nuorempi pikkuveljeni sairastui diabetekseen 35-vuotiaana. Olen itse pian 50-vuotias enkä toistaiseksi ole itse sairastunut siihen. Kenellä tahansa voi olla synnynnäinen taipumus johonkin sairauteen, mutta elintavat voivat vaikuttaa siihen, puhkeaako kyseinen sairaus vai ei.

Kun havaitset, että et ole tietoisesti läsnä, juuri silloin olet tietoisesti läsnä. Kyse on henkisestä harjoittelusta.

Hyvillä teoilla on väliä

Buddhalaisessa opissa puhutaan karmasta. Karma viittaa ihmisen toimintaan, ajatuksiin ja sanoihin. Siten kaikella, mitä teemme, on merkitystä. Ajattelet ehkä: Sillä ei ole mitään väliä, poiminko maasta kolikon ja annan sen takaisin sille, jolta se oli pudonnut. Ajattelet ehkä: On ihan sama, avaanko toiselle ihmiselle oven vai en. Mutta tiedät, että sillä on väliä. Jokainen toiselle tai itsellesi osoittamasi sana kertautuu. Mindfulnessin avulla voi tehdä harkittuja päätöksiä yhdessä hetkessä. Sillä tavoin kylvämme myönteisiä ja terveellisiä siemeniä elämäämme suojaamaan meitä arjen ja vaikeiden aikojen koettelemuksilta.

Läsnäolo on varsinainen lääke

Jos lääkäri alkaa harjoittaa tietoista läsnäoloa eli mindfulnessia ja oppii esimerkiksi meditoimaan samalla kun kävelee vastaanottohuoneeseen, keskittyy ja on oikeasti läsnä niin, että tunnelma vastaanottotilanteessa on hiljainen ja tyyni, hän harjoittaa todellista lääkintää. Lääkäri on rauhallinen. Lääkäri on läsnä omassa kehossaan. Potilas kokee saavansa huomiota, huolenpitoa, hoitoa ja parantavaa läsnäoloa.

Se yksistään riittää lievittämään potilaan tuskaa.